Tutkija: Nato-kannan selkiytyminen selittää keskustan kannatusnousua, mutta taustalla on myös muuta – vihreillä syytä huoleen
Keskustan Nato-kannan selkiytyminen juuri huhtikuun alkupuolella on vaikuttanut puolueen suosion kasvuun myös Ylen tuoreessa kannatusmittauksessa.
Vilkkaana käyneen Nato-keskustelun merkityksen eri puolueiden kannatuslukemiin allekirjoittaa myös yliopistotukija Jenni Karimäki Helsingin yliopistosta.
– Kokoomus on tippunut edellisen mittauksen huippulukemista, koska se ei ole enää isoista puolueista ainoa, joka on ilmaissut selkeän kantansa Nato-jäsenyyden puolesta. Keskusta ja myös perussuomalaiset ovat päätyneet samalle kannalle, mikä näkyy niiden kannatuksessa, Karimäki vahvistaa.
Kannatustaan hiukan menettäneen pääministeripuolue SDP:n osalta tilanne ei ole hänen mukaansa yhtä selkeä.
– Kukaan äänestäjistä tuskin ajattelee, että enemmistö demareista ei olisi Nato-myönteisiä tai liittymisen kannalla. Puolue ei vain ole vielä muodostanut virallisesti kantaansa.
– Toki vasta seuraava kysely näyttää mielestäni paremmin todellisen tilanteen puolueiden välillä, kun Nato-prosessi on jo edennyt pitemmälle ja kannat ovat selvillä, Karimäki arvioi.
Reilulla prosenttiyksiköllä lukemiaan petranneen keskustan leirissä Jenni Karimäki näkee muitakin postiivisia signaaleja kuin Nato-kysymyksen ratkeamisen herättämän nosteen.
– Keskustan ministereistä varsinkin puolustusministeri Kaikkonen on saanut paljon julkisuutta ja hoitanut sen hyvin, mikä on varmasti auttanut myös puoluetta.
– Kulta-ajoista ollaan toki reilusti jäljessä, mutta keskustassa on nyt mielestäni seesteisempi tilanne kuin pitkiin aikoihin. Sisäisiä erimielisyyksiä ei ole noussut pinnalle, eikä puolue ole ollut samalla lailla napit vastakkain hallituskumppanien SDP:n ja varsinkin vihreiden kanssa kuin joskus aiemmin, tutkija analysoi.
Ylen kannatuskyselyssä Karimäki sanoo kiinnittäneensä ensimmäisenä huomiota vihreiden ja vasemmistoliiton välisten voimasuhteiden keikahtamiseen niukasti jälkimmäisen eduksi. Viimeksi vastaava järjestys on nähty lokakuussa 2014.
– Ero mahtuu virhemarginaaliin, mutta enemmän sillä onkin merkitystä mentaalisella puolella. Vasemmistoliitto on kutakuinkin niissä lukemissa mihin se on viime vuosina parhaimmillaan yltänyt, mutta vihreiden trendi on selkeästi alaspäin.
Yliopistotutkijalla on tarjota vihreiden pitkään jatkuneelle alavireelle montakin eri selitystä.
– Aluevaalikampanjoinnista lähtien politiikan keskiössä on ollut sotea ynnä muita vastaavia asioita, jotka eivät ole olleet vihreille niin läheisiä teemoja.
Vihreät ei ole Karimäen mukaan saanut kärkipoliitikoistaan myöskään sellaista nostetta kuin ehkä toiveissa on ollut.
– Pekka Haavisto on ollut Ukrainan takia paljon julkisuudessa ja hoitanut ministerin pestiään moitteettomasti. Mutta ulkoministeri koetaan ehkä enemmän epäpoliittisena tehtävänä, jota ei yhdistetä samalla tavalla johonkin puolueeseen, Jenni Karimäki aprikoi.
– Lisäksi vihreiden kahden kärjen taktiikka eli puheenjohtajan ja ministerin tehtävien jakaminen ei ole varmastikaan tuottanut sellaista näkyvyyttä kuin puolueessa ehkä odotettiin.
Tuoreen kannatuskyselyn vaikutusta tuleviin eduskuntavaaleihin on tutkijan mukaan vielä turhan aikaista lähteä spekuloimaan.
– Sen voi toki mainita, että puolueiden väliset erot ovat selkeämpiä kuin vuonna 2019, jolloin tilanne oli loppuun asti erittäin tasainen. Nyt puolueista on muodostunut ikäänkuin selkeitä taistelupareja, Karimäki toteaa.