Tutkija kannustaa pidentämään isyysvapaata – "Silloin isienkin työtehtävien tuurauksia ryhdyttäisiin järjestelemään palkkaamalla sijaisia"

Isyysvapaan pidentäminen olisi tehokas keino ohjata asenteita ja työpaikan käytäntöjä siihen, että hoitovastuu lapsista jakautuisi nykyistä tasaisemmin äideille ja isille, sanoo erikoistutkija Johanna Närvi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Isien lyhyisiin perhevapaisiin suhtaudutaan töissä jo hyvinkin myönteisesti, mutta usein oletus on, että isä pitää vain nämä hänelle kiintiöidyt vapaat ja päävastuu lapsen hoidosta on äidillä.

THL:n kyselytutkimuksesta selvisi myös, että harvalle otetaan isyysvapaan ajaksi sijaista.

– Isät tekevät tästä kaikesta sen johtopäätöksen, että pidempi poissaolo töistä olisi hankalaa, Närvi kertoo.

Useimmiten isyysvapaalla olevan työtehtävät jaetaan muille.

Erityisesti ylemmät toimihenkilöt hoitavat itse työtehtävänsä ennen vapaata tai sen jälkeen – pieni osa jopa sen aikana.

1 vuoden ja 7 kuukauden ikäistä Aaroa kotona hoitavalla Joonas Pörstilläkin isyysvapaajärjestelyt vaativat sumplimista. Työpaikan sisältä löytyi tuuraaja, jolle otettiin sijainen ulkopuolelta.

– Ennen vapaalle jäämistä oli ruuhkan tuntua, kun yritin miettiä kaikkia asioita etukäteen. Mutta uskon, että pystyn nyt keskittymään vain lapsiin, päällikkötehtävissä pienessä asiantuntijayhteisössä työskentelevä Pörsti kertoo.

Pörsti on nyt vuosilomalla ja jatkaa sen jälkeen isyysvapaalla maaliskuun puoliväliin saakka.

Toiveena oli jakaa kodin ja töiden vastuita äidin kanssa ja lykätä Aaron menoa päiväkotiin myöhemmäs.

Ansiosidonnainen isyysvapaa on rahallisestikin parempi vaihtoehto kuin se, että äiti olisi jatkanut kotihoidon tuella.

– Oli tässä itsekkäätkin syyt. Aaro jo puhuu ja on hauskassa kehitysvaiheessa. Lähentää suhdetta lapseen, kun on näin tiiviisti yhdessä.

Pörsti oli jo aiemmin kotona hoitamassa perheen esikoista. Pian nelivuotias Olavi on nyt neljänä päivää viikossa päiväkodissa.

Kyselyyn vastasi runsaat 900 noin kolmevuotiaan lapsen isää. Tulokset vahvistivat Närvin mukaan käsityksiä siitä, miten eri isät vapaita käyttävät.

Jos työpaikka on kovin epävarma, ei isä ehkä tohdi pitää isyysvapaata lainkaan. Yrittäjät ja työntekijäasemassa olevat jäävät yleensä vapaalle vain lyhyeksi aikaa.

Pidempään vapaaseen ei tartuta muun muassa siksi, että äiti hoitaa lasta kotihoidon tuella, jolloin isä ei voi jäädä isyysvapaalle. Raha-asiatkin vaikuttavat monen ratkaisuihin.

Pidempään isyysvapaalla ovat useammin yli 35-vuotiaat, korkeasti koulutetut, palkansaajat ja erityisesti ylemmät toimihenkilöt sekä isät, joiden puoliso on hyvässä sosioekonomisessa asemassa.

Tärkein syy on, että isä haluaa viettää enemmän aikaa lapsen kanssa.

Hallitus valmistelee parhaillaan perhevapaauudistusta.

Ratkottavana on muun muassa se, miten isät saadaan käyttämään nykyistä suurempi osa perhevapaista ja toisaalta äidit työelämään nopeammin.

Närvin mukaan isyysvapaan pidentämien olisi viesti sekä perheille että työpaikkojen suuntaan siitä, että myös isät voivat jäädä pidemmäksi aikaa hoitamaan lastaan.

Silloin heidän tuurauksiaankin ryhdyttäisiin järjestelemään samalla tavalla kuin äitien työtehtävien sijaistuksia.

Samaa tuumii Pörsti:

– Jos isyysrahakautta voidaan pidentää, tuo se taloudellista helpotusta ja tasaa äidin ja isän vastuuta kodista ja lapsista. Sitä kautta avataan myös äideille enemmän mahdollisuuksia töissä.

Juttua täydennetty klo 10.10.