Turkissa vieraillut Mykkänen: Pakolaiskiintiöt auttavat niitä, jotka apua eniten tarvitsevat

Turkissa vieraillut sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) sanoo, että kiintiöpakolaisten ottaminen on tehokas väline, jonka avulla apua voidaan ohjata niille, jotka sitä eniten tarvitsevat.

Mykkänen vieraili Turkissa ja kävi matkallaan leirillä, jossa asuu noin 4 000 Syyriasta paennutta ihmistä. Leirillä vieraili samalla viranomaisvaltuuskunta, joka valitsi Suomeen tulevia haavoittuvassa asemassa olevia pakolaisia. Suomeen valitaan tänä vuonna 530 pakolaista Syyriasta, ja syyrialaiset ovat suurin ryhmä Suomen 750 hengen pakolaiskiintiössä.

Turkkiin on paennut Syyriasta noin neljä miljoonaa ihmistä. Mykkäsen mukaan Turkki hoitaa pakolaisten vastaanottoa hyvin ja avokätisesti.

– Varmasti haasteita on, mutta on myös naapuriavun henkeä. Syyrialaiset koetaan läheisiksi ja ajatellaan, että heidät kuuluu vieraina majoittaa, Mykkänen sanoi STT:lle.

EU tukee pakolaisten vastaanottoa Turkissa sekä rahan että avun muodossa. Mykkäsen mukaan tämä apu on entistä tärkeämpää, kun Turkin talouden taantuma saattaa heijastua pakolaisten samaan apuun.

– Se on kuitenkin mittaluokkaa halvempaa kuin että samat ihmiset hakeutuisivat turvapaikanhakijoina Eurooppaan ja on inhimillisesti paljon parempi ratkaisu, kuin että ihmiset enenevässä heittäytyisivät salakuljettajien armoille.

Suomi on ottanut kolmen viime vuoden aikana vastaan jopa viidenneksen niistä syyrialaisista pakolaisista, joita on siirretty Eurooppaan. Mykkänen toivoi, että suuret EU-maat aktivoituisivat enemmän tällä saralla.

Vaikka kiintiöpakolaisina vastaanotettavien ihmisten osuus kaikista jää pieneksi on se kuitenkin tärkeä reitti. Mykkänen sanoo nähneensä leirivierailullaan, että sitä tarvitaan.

– On erittäin tärkeä asia, että me otamme haavoittuvassa asemassa olevia kiintiöpakolaisina, esimerkiksi seksuaalivähemmistöjä, yksinhuoltajaäitejä tai sellaisia terveysvaikeuksia omaavia ihmisiä, joita on Turkissa vaikea hoitaa.

Mykkäsen mukaan painopistettä voitaisiin siirtää entistä enemmän kiintiöpakolaisuuden suuntaan, jos EU kykenee tehokkaasti rajoittamaan rajojen yli tuloa.

– Turkki kykenee pitämään suurimmasta osasta huolta, mutta tarvitsee erityisesti haavoittuvimpien osalta apua. Jos sitä ei tarjota, niin vaarana on, että kattila kiehuu yli. Se on tärkeää sekä Turkille että heille joita autamme, Mykkänen sanoi.

Matkallaan Mykkänen tapasi myös turkkilaisen virkaveljensä Süleyman Soylun ja nosti tapaamisessa esille suomalais-turkkilaisen toimittaja Ayla Albayrakin tapauksen. Albayrak tuomittiin viime vuonna kahden vuoden ja yhden kuukauden vankeustuomioon työskentelystään Wall Street Journalin toimeksiannosta Turkin kurdialueella.

Vetoomustuomioistuimen ratkaisua odotettiin jo eiliseksi, mutta ratkaisu lykkääntyy muutamalla viikolla.

– Seuraamme lähiviikkoina miten hänen käy. Totesin, että reilu oikeudenkäynti ja sananvapauden sitoumusten huomioiminen on meillä huomion kohteena, Mykkänen sanoi.

Albayrak ei ollut tuomiota langetettaessa Turkissa, joten hän on seurannut oikeuskäsittelyä ulkomailta käsin.