Tuomas Kettusen usko aluepolitiikan voimaan ei horju – "Se ei ole keneltäkään pois"

Eduskunta

Keskustan kuhmolaisen kansanedustajan Tuomas Kettusen matka eduskunnan kuppilan nurkkapöytään keskeytyy pariin kertaan. Ryhmätoveri Vesa Kallion ja kokoomuksen Markku Eestilän kanssa on vaihdettava muutama sana.

Keskustaedustajan mukanaan kuljettamassa paperipinkassa päällimmäisenä on ryhmäkansliasta lainattu Urho Kekkosen pamfletti Onko maallamme malttia vaurastua?, keskustaperinteessä suorastaan pyhä aluepolitiikan perusteos vuodelta 1952. Signeerauskin näyttää aidolta.

Kekkosen pamfletti käynnisti aluepolitiikan Suomessa. Pohjois-Suomen tie- ja tietoliikenneyhteyksiä sekä sähköverkkoa alettiin kehittää. Valtio investoi vahvasti raskaaseen teollisuuteen.

– Kekkonen oivalsi, että tällä lailla saadaan sotavelat maksettua ja ihmisille hyvinvointia, Kettunen summaa.

Kettusta, jos ketä, voi ja saa kutsua aluepolitiikoksi. Siitä aihepiiristä keskusta ei puolueen varapuheenjohtajana kesän 2024 Jyväskylän puoluekokouksesta lähtien toimineen Kettusen mielestä voi puhua liikaa.

– Minä olen siitä tyytyväinen, että aikoinaan on tehty sellaista aluepolitiikkaa, että valtion työpaikkoja on hajautettu. Olen suorastaan tyytyväinen ja onnellinen, että aikoinaan on uskallettu tehdä aluepolitiikkaa, joka on luonut mahdollisuuksien tasa-arvoa, Kettunen hehkuttaa.

Samalla Kettunen sanoo olevansa nyt suunnattoman huolissaan. Kotiseudulla Kuhmossa paikallinen sahalaitos on tehnyt historiansa merkittävimmän investoinnin ja tähyää tulevaisuuteen. Samaan aikaan kuitenkin puhutaan Kuhmoon aikanaan tuotujen Maahanmuuttoviraston 40 työpaikan siirtämisestä Helsinkiin, Ouluun ja Lappeenrantaan.

Kettunen nostaa esiin näkökulman, jota hän kutsuu feministiseksi aluepolitiikaksi.

– Nämä työpaikathan ovat naisvaltaisia, joita me tarvitaan noille alueille. Jos mies on töissä siellä sahalla tai muussa sahaan liittyvässä arvoketjussa, konekuskina vaikka, pitäähän puolisollekin olla töitä. Ja näitä työpaikkoja siellä tarvitaan.

Kettusen mukaan työt pystytään hyvin tekemään maakunnissa, joissa tietoliikenneyhteydet ovat kunnossa.

– Onhan se suunnaton sääli, jos lähdetään keskittämään 40 työpaikkaa pois tuolta itärajan pinnasta.

Aluepolitiikasta pitää Kettusen mielestä uskaltaa puhua Kettusen mielestä nykyistä reilummin. Hän korostaa, että vaikka suuret kaupungitkin ovat tärkeitä ja niitä pitää kehittää, talouskasvu ei synny niissä.

– Se syntyy koko Suomessa. Se on se ykköslinja, joka pitäisi joka tuuttiin nostaa, hän summaa.

Rekkakuskina Etelä-Karjalasta ylöspäin ”rautaa rajalle” ajaessaan Kettunen näki asian konkreettisesti.

– Miten moneen konepajaan, yritykseen minä vein sitä kovaa rautaa, missä se väännetään Suomen kasvun edellytyksiksi. Eli tuotteiksi, jotka viedään maailmalle. Miten paljon niitä onkaan tuolla, hän hämmästelee.

Kettusen kansanedustajaura alkoi hyvin dramaattisella tavalla marraskuussa kuusi vuotta sitten, kun keskustan istuva kansanedustaja Antti Rantakangas kuoli tapaturmaisesti. Uutista ja elämänmuutosta hetken sulateltuaan varakansanedustaja Kettunen lähti vanhalla Ford Mondeollaan yötä vasten hakemaan Oulusta valtakirjaa ja jatkoi Helsinkiin.

Heti perään Postin omistajaohjauksesta kehkeytyi hallituskriisi, jonka seurauksena pääministeri Antti Rinne (sd.) joutui eroamaan menetettyään hallituskumppani keskustan luottamuksen. Sitten iski pandemia, jonka hellitettyä otettaan Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

-Eihän minulla ole käytännössä ollut yhtään eduskuntapäivää siitä vanhasta normaalista, ei yhtään. Tai ehkä helmikuu -20 oli vielä melko normaali, Kettunen muistelee.

Nyt 37-vuotias Kettunen on osa keskustan eduskuntaryhmän sukupolvenvaihdosta, joka alkoi Sirkka-Liisa Anttilan, Mauri Pekkarisen, Seppo Kääriäisen ja muutaman muun konkarin luopumisesta jo vuosia sitten.

Kettunen näkee, että uudistuneella ja entistä pienemmällä porukallakin on pärjätty hyvin. Hän myöntää, että ensimmäisen oppositiovuoden keskusta ehkä vielä haki paikkaansa oppositiopolitiikassa hallitusvuosien jälkeen.

– Itse pääsin kyllä heti kiinni oppositiotyöhön, siitä se ei jäänyt kiinni. Mutta nyt kun 2,5 vuotta on oppositiopolitiikkaa takana, niin alkaa suksi luistaa, ja myös näkymään tämän hallituksen tulokset. Eihän tämä toivoa luovaa ole. Toivoa, kasvunäkymiä ja positiivisempaa tulevaisuutta me tarvitaan, ja siihen pitää olla selkeä vaihtoehto.

Kettunen kertoo tavanneensa sattumalta edellispäivänä valtiosalin läpi kävellessään 103-vuotiaan Helga Visurin, joka oli keväällä valittu vuoden lotaksi.

-Hänen viestinsä oli, että ihmiset tarvitsevat toivoa tulevaisuuteen. Hän on kuitenkin nähnyt 103 vuotta tätä maailmaa, kaikki presidentit. Jos hän sanoo noin, se pysäyttää kyllä miettimään. Toivon näköalaa me tarvitaan.

Puolueen varapuheenjohtajan tehtävä vie Kettusen ajasta osan kansanedustajan töiden ohella. Aluepolitikan lisäksi Kettusen ominta tonttia ovat olleet myös palkansaajien asiat ja työelämäkysymykset.

Kettunen kertoo panneensa merkille, kuinka viime viikonloppuna Lappeenrannassa keskustan puoluevaltuuston kokouksessa palkansaajien ja ammattiyhdistysaktiivien suunnalta käytettiin puheenvuoroja.

– Me olemme olleet aina yleispuolue, ja tähän puolueeseen ovat aina mahtuneet palkansaajat ja palkansaajien aseman edistäminen. Kyllä sen pitää olla myös meidän toimintalinjauksissa, kun lähdetään seuraavia eduskuntavaaleja kohti menemään, Kettunen linjaa.

-Kyllä tätä asiaa kannattaa pitää yllä. Se ei ole vain pelkkä sosiaalidemokraattien asia, hän painottaa.

Mutta palataanpa vielä Eduskuntatalon kirkkaista valoista Kettusen kotiseuduille Kainuuseen. Keskustaedustaja sanoo, että hänellä on täysi luotto hallituksen Itä-Suomen selvitysmiehen Harri Bromanin kykyyn viedä asioita eteenpäin.

– Verohelpotuksia, investointihelpotuksia, rahaa liikkeelle. Se ei ole keneltäkään pois, että metallipajat tuolla pitkin poikin Suomea pärjäävät ja tuottavat kansantaloudelle hyötyä.

Mutkikkaampi kysymys on Venäjä, jonka taloudesta sota Ukrainassa Itä-Suomen jo vuosia sitten erotti. Kettunen näkee, että mikäli Ukrainaan syntyy kelvollinen rauhandiili, diplomaattinen keskustelu pitää aloittaa, mutta se vaatii Venäjän johdon vaihtumista.

– Ja ei pelkästään Suomen yksin Venäjän kanssa, vaan useamman Europan maan kanssa.

Jos rajaa ryhdytään avaamaan, Kuhmossa sijaitseva Vartiuksen raja-asema olisi Kettusen mukaan paikka, josta se voitaisiin aloittaa.

– Tämähän on poliittinen kysymys, joka tulee varmasti nousemaan myös eduskuntavaaleissa, olipa sota käynnissä tai ei. Koska tämä herättää paljon tunteita itäisessä Suomessa jo siksi, että siellä on sukulaisia molemmin puolin rajaa.

Kettunen huomauttaa selvitysmies Bromaninkin sanoneen, ettei hän laskisi rajan avautumisen varaan nyt.

– Enkä osaltaan minäkään, koska ei voi vain tuudittautua vain yhden pelikortin varaan tässä pelissä, pitää olla useampi kortti, keskustaedustaja pohtii.

Samalla pitää Kettusen mielestä korostaa, että on koko Suomen turvallisuuspoliittinenkin etu, että Itä-Suomeen luodaan mahdollisuuksia.

– Koska siellä niitä valoja vaan pitää palaa, hän painottaa.