Tuleeko koronan jälkeen aluepolitiikan renessanssi? – Hajakeskitetty yhteiskunta kestää parhaiten ulkoisia shokkeja, sanoo keskustavaikuttaja
Kun akuutti koronan aiheuttama tilanne on hoidettu, olisi keskustan aika kantaa rohkeasti taas hajakeskityksen lippua, neuvoo keskustan entinen varapuheenjohtaja Timo Kaunisto.
Kauniston mukaan puolueen ei kannata tuhlata aikaa virastojen maakunnallistamiseen, vaan puhua koko ajattelun muutoksesta.
– Hajakeskitetty yhteiskunta hyödyntää inhimilliset resurssinsa ja luonnonvaransa kestävällä tavalla. Se kestää parhaiten ulkoisia shokkeja, koskivat ne sitten taloutta tai terveyttä, Kaunisto kirjoittaa Suomenmaan blogissaan.
Hän muistuttaa, että desentralistisen yhteiskunnan ihanne on alkiolaisen ajattelun perusta, eikä kysymys ole suurkaupunkivastaisuudesta vaan hajakeskitetyn rakenteen resilienssistä eli sietokyvystä.
Ex-kansanedustaja pohtii, että koronaviruksen jälkeen asiat eivät palaa ennalleen. Avoin ja lähes kahlitsematon globaali markkinatalous on osoittautunut haavoittuvaksi.
Samalla Kaunisto muistuttaa, että kapitalismin korjaussarjaa kaivattiin jo ennen koronakriisiä.
Järjestelmän perusteita on pohtinut muun muassa tunnettu taloustieteilijä Thomas Piketty sekä professori Paul Collier.
Collierin mukaan keskittyminen jakaa eurooppalaisia valtioita sisäisesti voittajiin ja häviäjiin. Molemmissa sosiaaliset ongelmat ovat kasvussa.
– Collier haluaa tasata kehitystä eikä päästäisi vapaan kapitalismin kiihdyttämää sentralisaatiota valloilleen. Joku voisi nähdä siinä jopa vanhaa aluepoliittista renessanssia, Kaunisto kynäilee.