Trump pyysi Ukrainan presidenttiä tutkimaan Bidenia, selviää Valkoisen talon julkaisemista puhelun muistiinpanoista – Trump kiistää painostaneensa Ukrainaa
Presidentti Donald Trump vakuuttaa yhä, ettei painostanut Ukrainaa. Valkoinen talo julkaisi tänään muistiinpanot Trumpin ja Ukrainan presidentin VolodymyrZelenskyin heinäkuisesta puhelusta.
Muistiinpanoista ilmenee, että Trump pyysi Zelenskyitä tutkimaan Yhdysvalloissa demokraattien presidenttiehdokkaaksi pyrkivän Joe Bidenin toimia.
– Minkäänlaista painostusta ei ole ollut, YK:n yleiskokouksessa oleva Trump kertoi toimittajille muistiinpanojen julkaisun jälkeen.
Muistiinpanojen mukaan Trump pyysi Zelenskyitä ottamaan yhteyttä Yhdysvaltojen oikeusministeriin William Barriin tutkinnan tiimoilta.
Trump myös tarjoutui tapaamaan Zelenskyin Valkoisessa talossa sen jälkeen, kun tämä lupautui aloittamaan tutkinnan.
Trump sanoi Zelenskyille, että Yhdysvallat on ollut ”erittäin, erittäin hyvä Ukrainaa kohtaan”, minkä jälkeen hän pyysi palvelusta.
Trumpin on jo aiemmin väitetty painostaneen Zelenskyitä tutkimaan Bidenin ja tämän pojan toimia.
Poika Hunter Biden on ollut mukana ukrainalaisessa kaasuyhtiössä, jota on syytetty korruptiosta. Trump on kiistänyt väitteet painostuksesta ja leimannut ne ajojahdiksi.
Uutiskanava CNN:n mukaan Trump antoi käskyn keskeyttää sotilasapu Ukrainalle vain vajaa viikko ennen kuin hän keskusteli puhelimessa Zelenskyin kanssa.
Trump pohti hieman ennen muistiinpanojen julkaisua Twitterissä, pyytäisivätkö demokraatit häneltä anteeksi.
– Pyytävätköhän demokraatit anteeksi nähtyään, mitä puhelussa Ukrainan presidentin kanssa sanottiin? Heidän pitäisi, täydellinen puhelu, Trump tviittasi.
Yhdysvaltain edustajainhuoneen demokraattien puhemies Nancy Pelosi kertoi varhain keskiviikkona Suomen aikaa, että Yhdysvalloissa edustajainhuone aloittaa virkarikossyytetutkinnan presidentti Trumpista. Syynä on juurikin Trumpin väitetty painostus Zelenskyitä kohtaan.
Pelosin mukaan Trump oli rikkonut perustuslakia pyytäessään Ukrainan presidentin apua omaan vaalitaisteluunsa.
– Trumpin toimet paljastivat ne häpeälliset tosiasiat, että presidentti on pettänyt oman virkavalansa, kansallisen turvallisuutemme ja vaaliemme koskemattomuuden, Pelosi sanoi.
YK:n yleiskokouksessa oleva Trump reagoi Twitterissä heti Pelosin ilmoituksen jälkeen.
– Tänään on niin tärkeä päivä YK:ssa, niin paljon työtä ja niin paljon menestystä, ja demokraattien piti tarkoituksellisesti mennä pilaamaan se uudella noitavainoroskalla. Todella paha juttu maallemme! presidentti manasi.
– Presidentillistä häirintää!
Hetkeä ennen Pelosin ilmoitusta Trump sanoi, että jos demokraatit tosiaan aloittavat virkarikossyytetutkinnan, on se hyvä asia hänen kannaltaan ensi vuoden presidentinvaaleja ajatellen.
Ukraina-skandaali käynnistyi, kun tuntemattomaksi jäänyt henkilö ilmiantoi Trumpin puhelinkeskustelun, jonka hän uskoi rikkovan lakia. Toistaiseksi tuntemattoman ilmiantajan uskotaan työskentelevän Yhdysvaltojen tiedusteluelimissä.
Edustajainhuoneen tiedusteluvaliokuntaa johtava demokraatti Adam Schiff ilmoitti, että Trumpin keskustelun ilmiantanut henkilö olisi nyt valmis todistamaan tiedusteluvaliokunnan edessä.
New York Timesin mukaan Valkoinen talo ja tiedusteluviranomaiset olisivat järjestämässä ilmiantajan tapaamista tutkintaa suorittavien kongressin jäsenten kanssa. Samalla on suunniteltu vuotajan tekemän lausunnon julkaisua, joka alun perin johti Trumpin tutkintaan.
Yhdysvaltain historiassa kaksi presidenttiä on asetettu virkarikossyytteeseen: Andrew Johnson vuonna 1868 ja Bill Clinton vuonna 1998.
Kumpikaan ei sen takia joutunut pois virastaan, sillä viraltapanoon vaaditaan kahden kolmasosan enemmistö senaatissa, mikä ei heidän kohdallaan toteutunut.
Presidentti Richard Nixon olisi vuonna 1974 todennäköisesti pantu viralta Watergate-skandaalin takia, mutta hän erosi tehtävästään itse ennen kuin häntä ehdittiin asettaa virkarikossyytteeseen.
Trumpin kohdallakin on hyvin epätodennäköistä, että virkasyytemenettely johtaisi viraltapanoon. Vaikka demokraattienemmistöinen edustajainhuone asettaisi presidentin virkarikossyytteeseen, etenisi asia sen jälkeen republikaanien hallussa olevaan senaattiin.
Pelosi oli tähän asti suhtautunut virkarikossyyteasiaan nihkeästi, mutta tiedot Trumpin ja Zelenskyin keskustelusta muuttivat hänen mielensä.
Virkasyytemenettelystä Trumpia kohtaan onkin käyty tiukkaa keskustelua demokraattipuolueen sisällä jo pidempään. Moni puolueen sisällä katsoi erikoissyyttäjä Robert Muellerin Venäjä-tutkinnan antaneen eväitä virkarikossyytteeseen, mutta sitä on pidetty demokraattien kannalta myös poliittisena riskinä.
Lisäksi Muellerin kuuleminen senaatissa heinäkuussa vei pohjia viraltapanolta. Tuolloin kuulemisen jälkeen tiedustelukomitean demokraattipuheenjohtaja Schifftotesi, että vuoden 2020 presidentinvaalit ”ovat yksiselitteisesti ainoa tapa saada hänet (Trump) ulos virasta”.