Tökeröt trollit ja vale-ehdokkaat eivät vaikuta Suomen vaaleihin – Näin voit yrittää välttää vaalihäirintään haksahtamisen

Eduskuntavaalit

Kevään vaalien alla tökeröt vale-ehdokkaat ja trollitilit ovat nousseet ilmiöksi viestipalvelu Twitterissä ja aiheuttaneet huvittuneisuutta. Asiantuntijat kuitenkin muistuttavat, että vaalihäirintä on usein paljon hienovaraisempaa ja se aloitetaan jo paljon ennen vaaleja.

– Ei voi lähteä siitä, että vaalihäirintää tai vaaleihin liittyvää informaatiovaikuttamista tapahtuu vain vaalien aikaan, sanoo lehtori Panu Moilanen Jyväskylän yliopistosta.

Vaalihäirinnällä pyritään rapauttamaan luottamusta yhteiskuntaan ja demokraattiseen järjestelmään sekä ohjailemaan keskustelua. Tällaisiin asioihin ei vaikuteta lyhyellä aikavälillä.

– Vaalihäirintää on tehty jo pitkän aikaa. Se näkyy selvästi siinä keskustelussa, mitä on käyty korona-aikana ja käydään edelleen, kun puhutaan esimerkiksi eliiteistä, Moilanen sanoo.

Venäjän on kuitenkin tällä hetkellä vaikea vaikuttaa Suomen vaaleihin ainakaan turvallisuuspolitiikassa. Vaalihäirinnällä halutaan aiheuttaa eripuraa, ja tällä hetkellä kansakunta on turvallisuuspolitiikassa jopa poikkeuksellisen yhtenäinen.

Tähän mennessä valehenkilöllisyyksillä Twitterissä esiintyneiden trollitilien ja vale-ehdokkaiden toiminta ei ole näyttänyt kovin ammattimaiselta. Osa heidän sanomisistaan on selvästi käännetty käännöskoneilla. Moni valetileistä jakoi esimerkiksi ”Nato ei voi tallentaa Suomea” -tekstin.

Moilanen ei kuitenkaan usko, että valetilit ja niiden viestit olisi tehty täysin pilailumielessä.

– Suomessa suurin osa ihmisistä toimii vastuullisesti. Näkisin todennäköisempänä, että toiminta on peräisin jostain muualta kuin Suomesta. Siihen viittaavat myös nämä käännöskukkaset ja kankea kieli, hän sanoo.

Vale-ehdokkaat ja selvät trollailut aiheuttavat sosiaalisessa mediassa yleensä nopean vastareaktion – joku ilmoittaa pian, että tämä on trolli.

– Mutta jos ajatellaan yleisemmällä tasolla, ja jos pyritään vaikuttamaan esimerkiksi yhteiskunnassa käytäviin keskusteluihin ja siihen, mihin teemoihin kiinnitetään huomiota ja mitkä teemat ovat pinnalla, ne saattavat hyvinkin jäädä huomaamatta, Moilanen sanoo.

Huoltovarmuuskeskuksen johtava asiantuntija Antti Sillanpää sanoo, että vaikka Venäjän retoriikka ja Kreml-myönteisten toimijoiden retoriikka on koventunut, hänestä on vaikea nähdä, että Venäjä tällä hetkellä pystyisi vaikuttamaan suomalaisiin vaaleihin.

– Syynä on esimerkiksi se, että turvallisuusasioista ei ole jakavaksi teemaksi. Kreml on pyrkinyt leventämään jakolinjoja, mutta turvallisuusasioista ollaan tällä hetkellä harvinaisen yksimielisiä, hän sanoo.

Kun muutama vuosi sitten alettiin puhua boteista, huomattiin Sillanpään mukaan, ettei ilmiö ole täysin kaksijakoinen. Usein ei ole kyse ihmisistä tai boteista, vaan molemmista.

– Tämä on liukunut paljon epämääräisemmäksi, hän sanoo.

Sillanpää arvioi, että tekniikan kehittyessä edessä voi olla paljon pahansuopaista toimintaa ja tulevaisuudessa voi olla entistä vaikeampi erottaa, mikä on aitoa yhteiskunnallista keskustelua.

– Varmasti on paljon hienovaraisempiakin tekniikoita, joita me emme vielä vain ymmärrä, Sillanpää sanoo.

Esimerkiksi poliitikoista on levinnyt videoita, joista näkee selvästi, että ne ovat manipulaatioita.

– Ne ovat hyvin lapsellisia videoita, mutta ne paranevat koko ajan. Se voi johtaa myös siihen, että ihmisille tulee epäusko kaikkea kohtaan, kun niin monessa paikassa huijataan, Sillanpää sanoo.

Se saattaa hänen arvionsa mukaan lisätä luottamusta perinteiseen mediaan.

Molempien asiantuntijoiden mukaan Suomessa vaalihäirinnän ja informaatiovaikuttamisen vastustaminen on varsin hyvällä tolalla, koska kaikilla on mahdollisuus kouluttautua ja hankkia sellaisia taitoja, joilla pystytään arvioimaan kriittisesti tietoa ja asettamaan asioita kontekstiin.

– On hirveän vaikea nähdä vaalihäirintää tai informaatiovaikuttamista sillä tavalla, että meillä olisi tunnistettavissa pistemäisiä toimenpiteitä tai kikkoja, joilla sitä voitaisiin torjua. Se on enemmänkin pitkän aikavälin resilienssin rakentamista, Moilanen sanoo.

Tässä viranomaisilla on oma roolinsa, ja heitä koulutetaan jatkuvasti asiasta. Koulutuksen lisäksi myös julkisella keskustelulla ja kampanjoinnilla on oma tehtävänsä.

Mitä sitten kannattaisi tehdä, että ei haksahtaisi vaalihäirintään? Moilanen sanoo, että yleisesti hyvä neuvo on kysyä miksi-kysymys.

– Kysyä vaikka, että miksi joku ehdokas esiintyisi tällä tavalla kuin hän esiintyy. Jos joku niin sanotusti tylsän puolueen ehdokas alkaa esittää hyvin radikaaleja mielipiteitä, hälytyskellojen pitäisi soida, että onko kyseinen henkilö oikea ehdokas tai mikä on hänen taustansa.

Moilanen myös kehottaa some-keskusteluiden lisäksi seuraamaan perinteistä journalistista mediaa, koska siellä on jonkinlainen sisältökontrolli.

– Sosiaalinen media ei voi olla kenellekään yksinomainen ympäristö, jossa se äänestyspäätös tehdään.

Vaalihäirintä ei ole mikään uusi ilmiö, vaan sillä on pitkät perinteet.

– Se alkoi yleistyä toisen maailmansodan jälkeen, kun maailma jakautui blokkeihin. Kun katsotaan aikaa toisen maailmansodan jälkeen, noin 2000-luvun alkuun, aktiivisin sekaantuja muiden maiden vaaleihin oli Yhdysvallat ja toisena Neuvostoliitto tai Venäjä, Moilanen sanoo.

Hänen mukaansa 2000-luvun alun jälkeen vaalihäirintä on tullut Suomeen pääasiassa ja oikeastaan vain idästä.

– Mikään uusi ilmiö tämä ei ole, mutta se on muuttanut muotoaan ja sen toteuttaminen on nykyään huomattavasti helpompaa ja tehokkaampaa teknologian kehityksestä johtuen.

Moilanen sanoo, että Suomessakin olisi ollut mahdollista toteuttaa Cambridge Analytica -tyyppinen vaikuttamisoperaatio.

Vuonna 2018 paljastui, että Facebook oli luovuttanut kymmenien miljoonien käyttäjien tietoja luvatta data-analyysiyhtiö Cambridge Analyticalle. Yritys myi palvelujaan muun muassa Yhdysvaltojen entisen presidentin Donald Trumpin vuoden 2016 vaalikampanjalle.

Mistään tällaisesta ei Moilasen mukaan kuitenkaan ole tällä hetkellä merkkejä Suomessa, sillä myös sosiaalisen median toimijat ovat varpaillaan ja tietoisia siitä, mitä voi tapahtua.

– Niillä on motiivi suitsia siellä tapahtuvaa negatiivista toimintaa, sillä jos niiden omat toimet eivät ole riittävän vaikuttavia, rajoituksia alkaa tulla ulkopuolelta, Moilanen sanoo.

Tällaisia rajoituksia voi tulla esimerkiksi Euroopan unionilta.

Suomen kannalta ongelma voi kuitenkin olla pieni kielialue.

– Suomi ei välttämättä ole analytiikan ja vastaavien kannalta sellainen kaikkein helpoin markkina ja helpoin alue, vaan se vaatii todennäköisesti ihmistyövoimaa – ja paljonko siellä ollaan halukkaita investoimaan, se on asia erikseen, Moilanen sanoo.

Moilanen pitää kuitenkin perusongelmana sitä, että poliittinen ja demokraattinen keskustelu on siirtynyt voimakkaasti ulkomaisille kaupallisille alustoille.

– Tällä hetkellä pidetään täysin normaalina sitä, että poliittisista päätöksistä tiedotetaan ja poliittisista asioista keskustellaan alustoilla, jotka eivät oikeastaan millään tavalla ole meidän omassa kontrollissa.

Hänen mukaansa etenkin Twitteristä on tullut hyvin epävakaa sen jälkeen, kun yhdysvaltalainen miljardööri Elon Musk osti sen.