Tietotekniikkalaskut ja tilavuokrat syövät poliisin rahat – selvitysryhmä laati korjaussarjan epäkohtiin
Poliisin rahojen alituinen kesken loppuminen on ollut kestomysteeri, josta viime kesänä puhuttiin niin sanotusti suurinkin kirjaimin.
Sisäministeriö ja valtiovarainministeriö panivat vireille ulkopuolisen selvityksen poliisin määrärahojen käytöstä ja määrärahan riittävyyteen liittyvistä tekijöistä. Nyt työ on valmistunut ja raportti luovutettu sisäministeri Krista Mikkoselle (vihr.)
Selvityshenkilöinä toimineiden maaneuvos Timo Kietäväisen, professori Lasse Oulasvirran ja professori Roope Uusitalon selvityksen mukaan ilman menojen sopeutusta tai määrärahojen tasokorotusta poliisihallinnon esittämien resurssitarpeiden ja budjetin määrärahojen ero tulee kasvamaan tulevina vuosina.
Henkilöstömenojen osuus poliisin määrärahoista on lähes 70 prosenttia. Samalla se on lähes ainoa menoerä joka joustaa, koska valtaosa muista menoista on eri tavoin sidottuja, esimerkiksi eri valtion palvelukeskusten kanssa tehdyistä sopimuksista aiheutuvia maksuja.
Raportissa todetaan, että vuoden 2024 kehyspäätöksen ja sisäministeriön menoehdotuksen välillä on jo 90 miljoonan euron ero. Selvityksestä käy ilmi, että nopeimmin kasvaneita menoeriä ovat toimitila- ja ICT-menot.
Poliisin tilakustannukset veivät 8,8 prosenttia määrärahoista ja ICT-menot 9,5 prosenttia. Yhteensä poliisin ICT-menot kasvoivat vuosien 2010 ja 2021 välillä 42 miljoonalla eurolla.
Valtaosa ICT-menoista on ostoja valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorilta. Poliisin maksut Valtorille ovat kasvaneet vuodesta 2017 vuoteen 2020 lähes 57 prosenttia.
– Voimakkaasta poliisin ICT-menojen kasvamisesta huolimatta sen investointivelka on huolestuttavan suuri, raportissa todetaan.
Vaikka esimerkiksi sähköinen passien haku on ollut menestys, osa tietojärjestelmähankkeista on epäonnistunut. Näin on käynyt muun muassa asetietojärjestelmälle, joka on jouduttu kilpailuttamaan kolmeen kertaan.
Raportin mukaan ongelmia aiheuttaa muun muassa poliisin IT-henkilöstön liian vähäinen määrä. Kehitettävää olisi myös hankkeiden johtamisessa.
Poliisin toimitilamenot ovat kasvaneet 20 miljoonalla eurolla vuodesta 2010, mutta investointivelka on kasvanut eikä kunnossapitotoimista ole kyetty huolehtimaan riittävästi.
Osassa toimitiloja on esimerkiksi sisäilmaongelmia. Valtaosa poliisin käyttämistä tiloista on vuokrattu valtion liikelaitos Senaatilta. Selvityshenkilöiden mukaan yhteistyössä poliisin ja Senaatin välillä on ongelmia, joskin yhteistyö on viime aikoina parantunut.
Selvityshenkilöt korostavat, että ulkoistetuissa Senaatin, Valtorin ja Palkeiden palveluissa on parannettava asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksia palveluiden laatuun, ja tehokkuudesta ja taloudellisuudesta on huolehdittava.
Poliisi on viime vuosina saanut myös uusia tehtäviä. Raportissa todetaan, että poliisitoiminnasta puuttuu systemaattinen erilaisten lakiuudistusten ja lakimuutosten aiheuttamien kustannusten jälkiseuranta.
Johtopäätöksissään selvityshenkilöt jakaisivat poliisin rahoituksen valtion talousarviossa nykyistä täsmällisemmin välittömiin henkilöstökuluihin, tilakustannuksiin, ICT-kuluihin sekä ajoneuvoihin ja muihin hankintoihin.
– Nykyisin poliisin rahoitusta ohjataan lähinnä poliisihenkilöiden lukumäärän perusteella. Sen seurauksena ICT:n, toimitilojen sekä ajoneuvojen ja muu varustelu on jäänyt vähemmälle huomioille, vaikka näiden kustannukset ovat kasvaneet voimakkaasti, raportissa todetaan.
Timo Kietäväinen varoitti raportin julkistamistilaisuudessa henkilöstön lisäämisestä ICT:n, toimitilojen ja varusteiden ten kustannuksella. Kietäväisen mukaan tällöin poliisin vaikuttavuus voi jopa heikentyä nykyisestä.
– Minusta on erittäin huolestuttava piirre, jos tätä ei huomioida.
Selvityshenkilöt esittävät poliisin talousasiain yhteistyöryhmän perustamista. Ryhmän tehtävänä olisi erityisesti käsitellä henkilöstön, ICT:n, toimitilojen sekä ajoneuvojen ja muiden varusteiden useamman vuoden kehittämissuunnitelmaa, joka helpottaisi osaltaan talousarvioiden laatimista.
– Yhteistyöryhmässä arvioitaisiin myös poliisin lakisääteisissä tehtävissä tapahtuneiden lain ja muiden säädösten taloudelliset vaikutukset mieluusti jo ennen lakiesitysten tai muiden säädösten antamista sekä jälkikäteen.
Esitetty ryhmä koostuisi sisäministeriön, valtiovarainministeriön ja Poliisihallituksen virkahenkilöistä. Työhön voisi kutsua myös muita asiantuntijoita valtionhallinnosta.
Muut selvitysryhmän ehdotukset koskevat henkilöstö-, ICT-, toimitila- sekä ajoneuvokaluston ja muiden varusteiden kehittämistä sekä poliisin hallinnon ja tukitoimintojen kehittämistä.