Maakuntien poliisilaitoksissa valmiutta "turhista" tiloista luopumiseen – työtä on jo järjestelty uusiksi
Poliisilaitoksissa eri puolilla maata on keksitty säästökohteita, ja sellaisia olisi löydettävissä vielä lisääkin.
Asia ilmenee poliisin rahoitusongelmaa pohtineiden selvityshenkilöiden raportista, johon koottiin ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi Sisä-Suomen, Helsingin, Itä-Suomen, Lapin ja Pohjanmaan poliisilaitosten johdolta.
Kyselyssä korostettiin pienten poliisiasemien tärkeyttä, mutta toisaalta pidettiin mahdollisena luopua miehittämättömistä asemista.
Esimerkiksi Pohjanmaan poliisilaitoksella olisi mahdollisuus karsia poliisiasemia. Laihialla toimii poliisiasema, jossa on periaatteessa kolmen poliisin virkapaikka, mutta käytännössä vain yhden. Laihialta on vain 15-20 min ajomatka moottoritietä Vaasaan.
Lapuan poliisiasema on noin 30 minuutin matkan päässä Seinäjoelta. Alajärvellä on kaksi poliisimiestä ja Kannuksen poliisiasemalla ei ole kenenkään virkapaikkaa.
Vaikka poliisiasemaverkostoa karsittaisiin, esimerkiksi lupapalvelujen tuottamiseen voisi hyödyntää kuntien ja muiden viranomaisten kanssa yhteisiä tiloja ajanvarauksen perusteella, Pohjanmaalla nähdään.
Lapin poliisilaitoksella lähes puolen Suomen kokoisessa maakunnassa on tällä hetkellä alueellisesti kattava 16 toimipisteen verkosto, jossa vain Enontekiöllä ja Utsjoella ei ole sijoitettuna vakituista henkilöstöä. Lyhin toimipisteiden välinen etäisyys on 60 kilometriä.
Lapissa nähdään, että toimipisteiden lopettaminen siirtäisi muun muassa lupapalvelujen saatavuutta merkittävästi ja toisi mukanaan turvattomuuden tunnetta ja yleistä rikosten estävyyden vähentymistä. Lapin poliisilaitoksen länsirajan toimipisteet ovat osoittautuneet myös koronan vuoksi toteutetussa sisärajavalvonnassa tarpeellisiksi tukikohdiksi poliisille, tullille ja rajavartiostolle.
Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien alueella on voitu luopua Nurmeksen ja Iisalmen poliisivankiloista kuljetuspartiotoiminnan avulla. Järjestelyllä on säästetty remonttikuluja arviolta yli miljoonalla eurolla.
Mallissa poliisilaitokseen virkasuhteessa olevat vartijat kuljettavat kiinniotettuja Kuopion ja Joensuun poliisivankiloihin. Kuljetuspartio toimii niin sanottuina painopisteaikoina, muuna aikana kuljetuksista huolehtivat poliisipartiot.
Vartijoista muodostettu kuljetuspartio ei voi missään olosuhteissa ottaa hälytystehtäviä tai muita poliisin toimivaltuuksia edellyttämiä tehtäviä itsenäisesti hoitaakseen.
Kuljetuspartio voi kuitenkin huolehtia lääkäri- ja korvaushoitokäynneistä, lääkkeiden noudoista ja käräjäoikeuden istuntojen turvaamisesta. Myös poliisin asiakkaiden sairaalavartioinnit voivat kuulua kuljetuspartion tehtäviin.
Sama malli on valmisteilla myös Etelä-Savoon, jossa on tällä hetkellä useita poliisivankiloita. Niitä ei voida kuitenkaan pitää enää tulevaisuudessa toiminnassa ensi vuonna uudessa putkalaissa kiristyvien henkilöstövaatimusten vuoksi.
Lapissa taas poliisilaitosten pitkät etäisyydet ovat edellyttäneet poliisivankilaverkoston ylläpitämistä niin sanotulla harva-alueella.
Kuljetukset esimerkiksi pääpoliisiasemalle Rovaniemelle sitoisivat ainoan hälytyspartion kuljetustehtäviin ja poliisin hälytysviiveet kasvaisivat merkittävästi. Poliisilaitos ei ole sijoittanut vartijoita Ylä-Lappiin, kun vartijoiden toimivaltuudet ovat rajoitetut ja on ollut kustannustehokkaampaa palkata poliisimiehiä laajan toimivaltuuden vuoksi.
Harva-alueella Tunturi-Lapissa, Ivalossa, Kemijärvellä ja Sodankylässä säilöön otettuja on vuositasolla noin 100 aluetta kohti, minkä vuoksi nykyinen vartiointijärjestely on ollut kustannustehokasta. Kuljetuspartiointia ei ole otettu käyttöön, koska se edellyttäisi Lapin poliisin mukaan useamman vartijan palkkaamista Rovaniemelle.
Itäisessä Suomessa kolmella pienehköllä poliisiasemalla Kiteellä, Juankoskella ja Suonenjoella on otettu käyttöön monialainen poliisitoimintamalli, jonka avulla on tehty pienillä poliisiasemilla työskentelyä houkuttelevammaksi ja parannettu rekrytointimahdollisuuksia.
Monialainen poliisitoiminta on rikostutkintapainotteista päivittäisrikosten tutkintaa, johon sisältyy myös poliisiasemien lähettyvillä tapahtuvia nopeasti hoidettavia hälytystehtäviä.
Toiminta pitää sisällään myös muun muassa valvonta- ja hälytystoimintaan liittyvien valvontapyyntöjen ja tiedoksiantojen suorittamista sekä harva-alueiden valvontaa ja muita poliisille kuuluvia tehtäviä.
Kaikilla poliiseilla on mallissa yhdenmukainen toimenkuva, jossa kukin poliisi vastaa omalta osaltaan sekä tutkinnan että valvonta- ja hälytystoiminnan tehtävistä tasapuolisesti ja yhteisvastuullisesti.
Hieman monialaista poliisitoimintaa suppeampaa kombipoliisitoimintaa on kokeiltu isommilla poliisiasemilla, johon monialainen poliisitoiminta ei sovellu yhtä hyvin.
Kombitoimintaa on pilotoitu Mikkelissä ja positiivisten kokemusten vuoksi toimintaa ollaan lähiaikoina laajentamassa Joensuuhun ja tämän jälkeen mahdollisesti Kuopioon.
Mikkelin kombiryhmässä poliisit tekevät sekä tutkinnan että kentän tehtäviä. Ryhmälle on laadittu vuosikalenteri ja hiljaisempina aikoina kaikki ryhmän jäsenet ovat tekemässä tutkintaa.
Kevään aikana painopiste siirtyy kentälle ja vastaavasti taas syksyllä tutkintaan. Malli mahdollistaa siis resurssin joustavan siirtämisen joko tutkintaan tai kenttätyöhön ja vähentää siiloutumista.
Yleispoliisitoiminta on puolestaan pienillä 6-12 poliisin poliisiasemilla toimiva malli, jossa kaikki poliisimiehet käyttävät virkapukua ja toimivat sekä valvonta- ja hälytystehtävissä että rikostutkinnassa. He hoitavat toimialueellaan hälytystehtävät joko omin voimin tai yhdessä muualta tulevien partioiden kanssa.
Valvontatehtävät ovat joko etukäteen suunniteltujen teemojen mukaisia tai oma-aloitteista yleisen järjestyksen ja turvallisuuden valvontaa ja esimerkiksi liikennevalvontaa. Yleispoliisit tutkivat alueellaan tapahtuneet päivittäisrikokset ja muut ei-vaativat rikokset.
Yleispoliisit voivat lisäksi hoitaa erilaisia lupapalveluun ja -valvontaan liittyviä tehtäviä. Virkapukuisina toimiessaan yleispoliisit lisäävät poliisin näkyvyyttä ja sitä kautta turvallisuuden tunnetta.