Tutkimus: 30 vuoden myönteinen kehitys lasten kokemassa perheväkivallassa pysähtynyt, korona-aika näkyy
Vuoden 2022 lapsiuhritutkimuksen mukaan kolmenkymmenen vuoden myönteinen kehitys lasten perheväkivallan kokemusten määrässä on pysähtynyt ja väkivaltaa koetaan nykyään paikoin enemmän kuin vuonna 2013.
Kansallisesti edustavaan otokseen perustuva lapsiuhritutkimus toteutettiin neljännen kerran Suomessa toukokuussa 2022. Kyselyyn vastasi 6825 kuudennen ja yhdeksännen luokan oppilasta. Tutkimus on yksi kansallisen lapsistrategian 30:sta toimenpiteestä, ja se on toteutettu Tampereen yliopistossa.
– Edellisestä lapsiuhritutkimuksesta on kulunut 10 vuotta, ja yhteiskunnassamme on tapahtunut paljon tuona aikana. On mahdollista, että esimerkiksi koronapandemia, rajoitukset ja niiden mukanaan tuomat haasteet perheille näkyvät tämän tutkimuksen tuloksissa. Nyt on äärimmäisen tärkeä pysähtyä pohtimaan, miten pääsemme takaisin pitkään jatkuneelle positiivisen kehityksen tielle, toteaa tutkija Laura Mielityinen.
Erityisesti lasten ja nuorten kokemukset henkisestä väkivallasta kotona ovat lisääntyneet merkittävästi. Kasvu näkyy vahvimmin tutkimuksen nuoremmassa ikäryhmässä.
Kun vuonna 2013 joka neljäs (25 prosenttia) kuudesluokkalaisista raportoi kokeneensa vanhempiensa taholta henkistä väkivaltaa, siitä kertoi nyt (2022) joka kolmas (32). Yhdeksäsluokkalaisista 48 prosenttia kertoi kokeneensa henkistä vakivaltaa, kun vastaava osuus vuonna 2013 oli 44 prosenttia.
Lapsiuhritutkimuksen mukaan juuri henkinen väkivalta on yleisin lapsiin ja nuoriin kotona kohdistuva väkivallan muoto. Henkistä väkivaltaa on muun muassa haukkuminen ja nälviminen, puhumasta kieltäytyminen ja esineiden heittäminen, niiden lyöminen tai niiden potkiminen.
Kokemukset fyysisestä kuritusväkivallasta ovat puolestaan vähentyneet vuosien 2013 ja 2022 välillä sekä 6.- että 9.-luokkalaisilla. Kuritusväkivallalla tarkoitetaan lievempiä fyysisen väkivallan muotoja, kuten tukistaminen.
Kuritusväkivallan käyttö on vähentynyt Suomessa merkittävästi viimeisten 30 vuoden aikana, aina siitä asti, kun se kriminalisoitiin 1980-luvun alussa.
– Lasten kokeman kuritusväkivallan väheneminen ja muun perheväkivallan lisääntyminen kuvastaa sitä, että väkivallan taustalla on kotona nykyään pääsääntöisesti jokin muu kuin kasvatuksellinen syy, toteaa tutkimushankkeen johtaja Noora Ellonen.
Vertailtaessa vuosien 1988, 2008 ja 2013 lapsiuhritutkimuksia, vakavan fyysisen väkivallan kokemukset kotona ovat selvästi vähentyneet. Ne ovat lähtökohtaisestikin harvinaisia kokemuksia.
Vakavalla väkivallalla tarkoitetaan tässä potkimista, nyrkillä lyömistä tai jonkinlaisen astalon käyttöä.
Vuoden 2022 tutkimuksen mukaan teot ovat edelleen harvinaisia, mutta myönteinen kehitys on pysähtynyt ja vakavan väkivallan kokemusten taso on yleisesti pysynyt vuoden 2013 tasolla. Yksittäisissä tekomuodoissa on tapahtunut jopa lievää kasvua. Esineellä lyöminen on lisääntynyt eniten ja lisäys on yhdeksäsluokkalaisilla kaksi prosenttiyksikköä ja kuudesluokkalaisilla yksi prosenttiyksikkö.
Huolestuttavaa on, että myös Tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeinotilaston mukaan viranomaisten tietoon tulleet alaikäisiin kohdistuneet perheväkivaltatapaukset ovat lisääntyneet 6,7 prosenttia.
Kuten aikaisempinakin vuosina, myös vuoden 2022 tutkimuksen mukaan yhdeksäsluokkalaiset kokevat edelleen enemmän kaikkia perheväkivallan muotoja kuin kuudesluokkalaiset. Sukupuolierot näkyvät edelleen kokemuksissa niin, että tytöt raportoivat kaikkia väkivallan muotoja enemmän kuin pojat.
Vuoden 2022 lapsiuhritutkimuksen avulla selvitettiin laajasti lasten ja nuorten väkivaltakokemuksia eri elämänalueilla ja elinympäristöissä. Tarkempi raportti sisältäen tuloksia myös kodin ulkopuolella koetusta väkivallasta julkaistaan tammikuussa 2023.