THL:n uusi suositus näkyy nousuna neljänsien rokoteannosten antomäärissä – eri kunnissa on kuitenkin eroja käyntiin pääsyssä
Koronarokotteiden neljänsien annosten antomäärät ovat viime viikkoina lähteneet kasvuun, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Hanna Nohynek.
THL antoi heinäkuun puolivälissä uuden suosituksen, jossa kuntia kehotettiin tarjoamaan neljättä rokoteannosta kaikille 60 vuotta täyttäneille sekä 18 vuotta täyttäneille lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville viimeistään tämän kuun alusta alkaen.
– Eri kunnissa on eroja, kuinka nopeasti tässä on päästy käyntiin. Heti suosituksen jälkeen nähtiin, että neljänsiä annoksia ryhdyttiin antamaan, mutta selvästi neljänsien annosten antomäärät lähtivät nousuun viime ja sitä edeltävällä viikolla, Nohynek sanoo.
Uuden suosituksen mukaisesti neljänsien annosten piiriin tuli suuri joukko ihmisiä lisää.
Aivan kaikkialla neljänsiä rokoteannoksia ei ole vielä ryhdytty antamaan THL:n uuden suosituksen mukaisille ryhmille. Jyväskylässä esimerkiksi 60–69-vuotiaat, jotka eivät kuulu lääketieteellisiin riskiryhmiin, eivät voi vielä varata aikaa neljänteen rokotukseen.
– Ajattelimme, että rokotamme ensin riskiryhmäläisiä ja kunhan saamme riskiryhmäläiset rokotettua, otamme toki 60–69-vuotiaatkin mukaan rokotuksiin, kertoo Jyväskylän tartuntatautien vastuulääkäri Ilkka Käsmä.
Helsingissä neljännen koronarokotuksen ajanvaraus sen sijaan on auki sekä 60 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille että 18–59-vuotiaille riskiryhmiin kuuluville.
– Rokotuksiin pääsee erinomaisesti, mutta rokotukset eivät ole ihan siinä määrin kiinnostaneet kuin toivoisimme. Osittain tilanne varmasti johtuu siitä, että ihmiset ovat sairastaneet koronaa, osa jopa useita kertoja, eivätkä nykytiedon valossa tarvitse neljättä annosta, sanoo Helsingin terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen.
Tällä hetkellä neljänneksi annokseksi lasketaan myös, jos on kolmen koronarokoteannoksen lisäksi sairastanut koronavirustaudin. Tässä tapauksessa puhutaan Nohynekin mukaan hybridi-immuniteetista.
– Tällöin suoja varsinkin vakavaa tautia vastaan pysyy hyvänä erittäinkin pitkään, jopa yli yhdeksän kuukautta. Tietysti mitä vanhempi ihminen on ja mitä enemmän on perussairauksia, sitä nopeammin suoja hiipuu. Mutta kaiken kaikkiaan voidaan ajatella edelleen, että yksi sairastettu tauti on ikään kuin yksi rokoteannos, ja silloin ei ole kauheaa kiirettä saada sitä neljättä annosta, Nohynek sanoo.
Sen sijaan lievää tautia ja tartuttavuutta vastaan kolmen rokoteannoksen plus sairastetun taudin antama suoja ei pysy hänen mukaansa niin hyvänä niin pitkään. Tällöin suojan kesto on muutamissa kuukausissa.
Nyt käytössä olevat koronarokotteet ovat Nohynekin mukaan antaneet erittäin hyvää suojaa koronavirusvarianttien aiheuttamaa vakavaa tautia vastaan.
– Ja jos tämä on fokuksessa, silloin ei ole mitään hätää. Tällöin nämä niin sanotut vanhat alkuperäiset rokotteet ovat ihan hyviä ylläpitämään suojaa vakavilta tautimuodoilta. Mutta jos halutaan estää nimenomaan tällä hetkellä kiertävien omikronmuunnosten aiheuttamia infektioita tai tartuttavuutta, niin siihen ne eivät ole parhaat mahdolliset. Näitä ajatellen uusia omikronvariantteja varten räätälöityjen rokotteiden voisi ajatella lisäävän infektiosuojaa, mutta aika näyttää, kuinka hyvää ja pitkäkestoista se tulee olemaan.
Parhaillaan Euroopan lääkevirasto EMA arvoi näitä uusia rokotteita, ja Nohynekin mukaan mahdollisesti ensi kuussa niille annetaan myyntilupa.
– Mutta vakavan taudin näkökulmasta nykyiset rokotteet ovat oikeinkin hyviä vielä.
THL:ssä ja Kansallisessa rokotusasiantuntijaryhmässä (KRAR) tarkastellaan, miten uudet räätälöidyt rokotteet vaikuttavat Suomen rokotustilanteeseen. Ensimmäiseksi täytyy Nohynekin mukaan tietää, milloin myyntilupa tulee ja milloin ja kuinka paljon näitä rokotteita on saatavilla, jotta THL voi antaa suosituksia.
Nohynek muistuttaa, että rokotteen antamiseen täytyy olla lääketieteellisesti perusteltavissa oleva syy.
– Jos suoja vakavaa tautia vastaan on edelleen hyvä omikronaikanakin, niin tarvitaanko sitten räätälöity rokote kaikelle kansalle vai onko tällaisen rokotteen antaminen riskiryhmäpohjaista. Nämä ovat niitä kysymyksiä, joita joudumme käsittelemään.
– Koska suojateho vakavaa tautia vastaan näillä nykyisillä rokotteilla on hyvin tehostettavissa, niin niiden ihmisten, joille nyt olemme suositelleet neljää annosta, ei kannata jäädä odottamaan räätälöityjä rokotteita, vaan ottaa nyt tarjolla olevia rokotteita, hän sanoo.
Nohynekin mukaan voi olla ryhmiä, joiden kohdalla räätälöidyt rokotteet tulevat aikanaan ajankohtaisiksi.
– Sopimuksiin, joita Suomi on tehnyt osana EU:n yhteishankintaa lääkeyritysten kanssa, sisältyvät varianttiräätälöidyt rokotteet. Joten siinä mielessä tulemme niitä kyllä saamaan. Siihen menee sitten oma aikansa, joitakin viikkoja, ennen kuin ne ovat maassa. Myyntiluvan saamisesta yritysten on niitä meille toimitettava sovitun ajan kuluessa.
Helsinkiläisistä neljännen rokotuksen on hakenut noin 66 000 ihmistä, kertoi Timo Lukkarinen maanantaina.
– Ikäryhmittäin yli 80-vuotiaista melkein 80 prosenttia on hakenut nelosrokotteen. Siitä alaspäin ikäryhmiä tarkasteltaessa prosenttiosuus laskee suorastaan kuin lehmän häntä. Tämä on toki ymmärrettävää, sillä rokotukset aloitettiin iäkkäämmistä, ja toisaalta neljänsien rokotusten antamista on rajoitettu. Vastaava kuitenkin toistuu myös kolmannen rokotteen osalta. 60–69-vuotiaiden ryhmän kohdalla nelosrokotteiden kattavuudessa puhutaan tässä vaiheessa vasta paristakymmenestä prosentista, hän sanoo.
Neljänsien rokoteannoksien hakemiseen vaikuttaa Lukkarisen mukaan mitä ilmeisimmin se, että osa kolmen rokotuksen saajista on myös sairastanut koronan, joka siten lasketaan neljänneksi annokseksi.
– Osa toki (heistäkin) hakee rokotuksen, vaikka taudin olisi sairastanutkin. Yleinen ohje on, että mikäli rokotuksen ja sairastetun koronan väli on ollut alle 6 viikkoa, rokotusta vastaavaa suojaa ei ole syntynyt.
Helsingissä on tällä haavaa vajaa 10 000 koronarokotuksen ajanvarausta järjestelmissä. Rokotuksia annetaan Malmilla ja Jätkäsaaressa.
– Koska rokottajia alkaa olla enemmän kuin rokotettavia, aloitamme ensi viikolla walk-in-rokotukset neljännen rokotuksen osalta. Lisäksi alamme käynnistelemään uudelleen pop-upia ja lähdemme tekemään rokotuksen neloskierrosta alueemme erilaisiin asumisyksiköihin ja laitoksiin, Lukkarinen sanoo.
Jyväskylässä lähdettiin Ilkka Käsmän mukaan palastelemaan neljänteen koronarokotukseen oikeutettuja ryhmiä, koska rokotettavia on niin paljon.
– Katselemme, miten ajanvaraustilanne etenee ja vapauttelemme sitten niitä ryhmiä sitä mukaa kun saamme sinne väljyyttä.
Jyväskylässä ajanvaraus on pyörinyt koko kesän ja rokotuksia on jaettu.
– Moni on jo sairastanut koronainfektion kesäaikana, joten varmaan rokotettavien määrä sitä kautta on pienempi, hän sanoo.
THL:n tuoreen tilaston mukaan neljännen koronarokoteannoksen on koko maassa saanut 18 vuotta täyttäneestä väestöstä yli 13 prosenttia. Kolmannen annoksen on saanut lähes 66, toisen annoksen vajaat 88 ja ensimmäisen annoksen liki 90 prosenttia. Nämä luvut oli päivitetty tiistaina.
Koko väestöstä neljännen annoksen saaneita on liki 11, kolmannen annoksen saaneita 54, toisen annoksen saaneita noin 77 ja ensimmäisen annoksen saaneita noin 80 prosenttia.
Neljänsiä koronarokoteannoksia on koko maassa annettu tähän mennessä yli 600 000, kolmansia annoksia yli kolme miljoonaa, toisia annoksia yli 4,3 miljoonaa ja ensimmäisiä annoksia yli 4,5 miljoonaa.
Rokotusrekisterin mukaan viime viikolla annettiin koko maassa kaikkiaan noin 91 500 koronarokoteannosta. Sitä edeltävällä viikolla lukumäärä oli lähes 86 600.