Terrafamelle monikansallinen omistaja – Lintilä: "Valtion lisärahoitusta ei tarvita"
Perjantaina loppui kuukausien vihjailu Terrafameen löytyvästä yksityisestä rahasta, kun monikansallinen Trafigura-konserni hankki siivun kainuulaisesta kaivoksesta.
Valtiolla pysyy Terrafamessa reilun 84 prosentin osuus, ja Trafiguran osuus on investointiyhtiönsä Galenan kautta 15,5 prosettia.
Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan valtio on löytänyt nyt merkittävän ulkopuolisen rahoituksen.
– Kun olemme tehneet rahoitusjärjestelyilmoituksen, valtio ei todellakaan ole samalla hetkellä irtautumassa (kaivoksesta). Olemme mukana tässä kehittämistoiminnassa ihan osakkeenomistajana, Lintilä sanoi.
Lintilä ja Terrafamen johto vakuuttivat, että veronmaksajien taskuilla ei enää tarvitse käydä, vaan nykyinen rahoitus riittää kaivoksen ylösajoon.
Valtio on laittanut Terrafameen yhteensä jo noin puoli miljardia euroa.
Rahoitusjärjestelyn arvo on yhteensä 250 miljoonaa euroa.
Trafigura sijoittaa Terrafameen investointiyhtiönsä Galenan kautta 75 miljoonaa euroa.
Omistajuuden ja 75 miljoonan euron lainan lisäksi Trafigura sitoutuu ostamaan kaivoksen nikkelituotannon ja 80 prosenttia sinkkituotannosta seitsemän vuoden ajan.
Pörssiyhtiö Sampo lainaa Terrafamelle 25 miljoonaa euroa.
Trafiguralla ja Sammolla on optio-oikeus kasvattaa omistustaan viiden vuoden ajan. Jos optiot lunastetaan, valtiolle jää noin 70 prosentin osuus Terrafamesta.
Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju kuvailee sopimusta valtion kannalta yllättävän hyväksi.
Hän kuitenkin muistuttaa, että valtiolla on yhä noin 85 prosenttia kaivoksesta, vaikka nykyinen rahoitus ei riittäisi kaivoksen ylösajoon tai maailmantalous ajautuisi taantumaan.
– Kun yksityinen kumppani on mukana, se voi toimia savuverhona, jonka suojissa valtio voi jatkaa rahan kaatamista, Oksaharju arvioi.
Sampo saa tuottonsa lainansa koroista. Trafigura taas saa koron lisäksi tuottoa kaivoksen tuotevirrasta, joka pääosin kulkee sen kautta.
Oksaharju sanoo, että Terrafame on vielä kaukana tilanteesta, jossa se korkojen ja investointien jälkeen tuottaisi valtiolle voittoa.
– Ehkä siksi Sampo ei ryhtynyt omistajaksi vaan lainanantajaksi, joka saa tuottonsa ennen omistajia, Oksaharju arvioi.
Kovaa tulosta takonut Sampo tuo kuvioon uskottavuutensa. Oksaharju muistuttaa, että Sampo ei ole hyväntekeväisyysjärjestö, joten uskottavuuden tuonti näkyy lainan korkotasossa.
Valtio antoi marraskuussa tähän asti kokonaan omistamansa Terrafamen kaivostoiminnan rahoittamiseen 100 miljoonaa euroa lisää, mutta näitä rahoja ei ole vielä käytetty.