"Tämä on tällaista keskittäjien propagandaa" – ministeri Kurvinen moittii korkeakoulupomoja ja puolustaa alueellista koulutusta MTV:llä
Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen (kesk.) mukaan keskittämisen aika korkeakoulupolitiikassa on ohi, sanoivatpa kriitikot mitä hyvänsä, MTV kirjoittaa.
Ministeri moittii MTV3:n uutisissa suorin sanoin Elinkeinoelämän Keskusliiton, Akavan ja yliopistojen hallitusten puheenjohtajien taannoista kannanottoa, jossa pelättiin, että tiedeministerin aluepolitiikan myötä korkeakoulut ovat jatkossa yhä pienempiä, eivätkä pysty pärjäämään kansainvälisessä kilpailussa. Allekirjoittajana oli myös presidentti Tarja Halonen.
– Nämä yliopistojen hallitusten puheenjohtajat, jotka allekirjoittivat tämän kannanoton, eivät mielestäni tiedä, mistä he puhuvat. Se kannanotto oli mielestäni aika naurettava, Kurvinen kummastelee.
Kurvinen ihmettelee, miksi korkeakoulutuksen linjanmuutosta kritisoivat hallitusten puheenjohtajat sellaisissakin yliopistoissa, jotka ovat hakeneet itselleen uusia koulutusvastuita.
Tammikuussa Kurvinen myönsi 15 korkeakoululle oikeuksia uusiin tutkintoihin.
– Siellä (kannanotossa) oli mukana vaikka Itä-Suomen yliopiston hallituksen puheenjohtaja, jonka oma yliopisto on hakenut lisäkoulutusta. Sehän on ihan järjetöntä, että yliopiston, joka hakee itse lisää koulutusta, hallituksen puheenjohtaja vastustaa uutta koulutusta, ministeri ihmettelee.
– Mielestäni tässä on nyt kyseessä jonkinlainen harharetki tai väärinymmärrys näiden yliopistojen hallitusten puheenjohtajilla, jotka tämän kannanoton allekirjoittivat, koska he ovat itse hakeneet uutta koulutusta.
Koulutuksen alueellistamisen linjaa on kritisoitu siitä, että tämä nostaisi kuluja.
– Tämä on tällaista keskittäjien propagandaa, Kurvinen sanoo MTV:lle.
– Tällä vaalikaudella kymmenen vuoden jälkeen olemme pystyneet satsaamaan todella paljon lisärahoitusta koulutukseen kaikilla tasoilla, erityisesti korkeakoulutuksessa. Korkeakoulujen taloudellinen tilanne on Suomessa tällä hetkellä kohtuullisen hyvä.
Ministeri kiittelee myös sitä, että yritysmaailman rahoituksella voidaan tukea esimerkiksi diplomi-insinöörikoulutusta Itä-Suomen ja yhteiskuntatieteellistä koulutusta Lappeenrannan-Lahden-yliopistossa, MTV kirjoittaa.
– Edeltäjäni Annika Saarikko myönsi Turun yliopistoon diplomi-insinöörikoulutuksen, ja tämä on tuonut sinne valtavan määrän lahjoitusprofessuureja. Korkeakoulutuksen laajentaminen ja alueellistaminen on tuonut lisärahoitusta korkeakoulujärjestelmään. Sanoisin, että varsinainen menestysresepti.
Seuraavana askeleena Kurvinen näkee yliopistokeskusten vahvistamisen. Yliopistokeskukset ovat yliopistojen kanssa yhteistyössä toimivia yksiköitä, jotka toimivat kaupungeissa, joissa ei ole omaa yliopistoa.
– Yliopistokeskuksia tulee vahvistaa, koska on selvästi havaittavissa, että esimerkiksi osaajapulassa ja huonossa väestökehityksessä yhtenä muuttujana on se, että alueella ei ole tiedeyliopistoa.