Syyskuun alussa työttömäksi jäävän ansioturvasta voi lähteä viidennes jo loppusyksystä – "Suuri vakuutusturvan heikennys"
Syyskuun alun jälkeen työttömäksi jäävien ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan on tulossa porrastus, joka pienentää ansiopäivärahaa jo parin kuukauden työttömyyden jälkeen.
Tutkimusprofessori Tomi Kyyrä Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT) pitää pudotusta niin nopeana ja isona, että ollaan jo hyvin lähellä työttömyyspäivärahan yleistä leikkausta.
Kyyrän mukaan uudistuksen ajoitus ei ole paras mahdollinen, kun taloudessa menee nihkeästi ja työttömyys on noussut. Jos talouskasvu kuitenkin piristyy ennustetusti ensi vuonna, kovia leikkauksia ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan sisältävä uudistus voi tuoda kohtuullisen isoja säästöjä.
– Ajoitus ei ole täysin optimaalinen, mutta ei kovin huonokaan.
Työttömyysturvalaki muuttuu maanantaina niin, että ansiopäiväraha alenee työttömyyden pitkittyessä. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa leikataan 20 prosenttia sen jälkeen, kun työttömyyspäivärahaa on maksettu 40 työttömyyspäivältä eli noin kahden kuukauden ajan. Toinen, viiden prosentin suuruinen lisäleikkaus napsahtaa 170 työttömyyspäivän eli noin kahdeksan kuukauden työttömyyden jälkeen.
Nopeimmillaan ansioturvan leikkaus voi siis tulla eteen jo loppusyksystä.
Työttömäksi jääville uudistus on Kyyrän mukaan merkittävä heikennys, varsinkin kun otetaan huomioon jo aiemmin voimaan tulleet säästöpäätökset. Muun muassa työttömyysturvan lapsikorotukset ja 300 euron suojaosa työtuloille poistettiin jo keväällä.
Vaikka hallituksen esityksessä puhuttiin ansiopäivärahan määrän porrastuksesta, ei ansioturvan voi Kyyrän mukaan sanoa aidosti alenevan vähittäin, vaan ollaan jo lähellä leikkausta.
– Ansioturvan ensimmäinen pudotus 20 prosentilla tulee jo kahden kuukauden jälkeen eli todella nopeasti.
Vaikka ansioturvan jyrkkä porrastus tietää kaikissa tuloluokissa suurta pudotusta, Työn ja talouden tutkimus Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen sanoo porrastuksen iskevän erityisen kovaa matalapalkka-aloilla työskenteleviin. Kun pienen palkan perusteella maksettavaa jo itsessään pientä ansiopäivärahaa vielä leikataan, ollaan jo lähellä peruspäivärahaa.
– Koko ansioturva häviää käytännössä jo 40 päivän jälkeen matalapalkkaisilla.
Aiempaa useampi saattaa tästä syystä joutua turvautumaan toimeentulotukeen. Tämä voi ainakin lyhyellä aikavälillä osaltaan viedä pohjaa hallituksen säästötavoitteilta.
Lakiesityksessä arvioitiin, että noin 3 000 henkilön ansiopäiväraha alenisi peruspäivärahan suuruiseksi. Sitä pienemmäksi ansiopäiväraha ei voi alentua.
Sekä Kyyrä että Kauhanen muistuttavat ansiosidonnaisen työttömyysturvan roolista vakuutuksena työttömyyden ja palkkatulojen loppumisen varalta.
– Tämä uudistus on työttömien kannalta suuri vakuutusturvan heikennys. Ansiosidonnaisella haetaan toimeentulon turvaa, jotta tulot eivät työttömäksi jäädessä äkillisesti romahda, Kauhanen toteaa.
Jos ja kun hallitus on halunnut sekä kannustaa työttömiä työnhakuun että säästää työttömyysturvasta, Kyyrän mukaan leikkaukset oli toki parempi kohdistaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan kuin peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajiin. Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen suuruus on tänä vuonna 37,21 euroa päivässä.
Suuri osa työttömäksi jäävistä työllistyy suhteellisen nopeasti eli heihin leikkaukset eivät iske niin pahasti.
– Tässä joukossa tosin on sellaisia, joiden määräaikaiset työsuhteet ovat suhteellisen lyhyitä ja jotka työllistyvät usein takaisin entiselle työnantajalleen, Kyyrä sanoo.
Pitkäaikaisen työpaikkansa menettävillä uuden työpaikan löytäminen kahdessa kuukaudessa voi olla hankalampi urakka.
Lomautettujen tilanteeseen työttömyysturvan leikkaukset vaikuttavat vähemmän, koska lomautukset ovat yleensä lyhyehköjä.
Uudistus koskee kokonaan työttömäksi jäävien ja lomautettujen lisäksi muun muassa soviteltua päivärahaa saavia osa-aikatyöntekijöitä ja yrittäjiä. Peruspäivärahaan ei tule porrastusta.
Lainmuutos ei koske työttömiä, jotka ovat jo alkaneet saada ansiosidonnaista turvaa ennen 2. syyskuuta.
Keskimääräinen ansiopäiväraha oli Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön TYJ:n mukaan viime vuonna bruttona 1 690 euroa kuukaudessa. Nyt voimaan tuleva porrastus laskisi summan ensin 1 350 euroon ja edelleen työttömyyden pitkittyessä 1 270 euroon.
TYJ on arvioinut, että porrastus vaikuttaa arviolta kahteen kolmesta ansiopäivärahan saajasta. Tämä tarkoittaa useimpina vuosina 150 000–200 000:ta henkilöä. Kolmannes työttömistä työllistyy niin nopeasti, että porrastus ei ehdi vaikuttaa etuuteen.
Kauhanen huomauttaa, että kaikilla ei ole mahdollisuuksia samalla tavalla vaikuttaa asemaansa työmarkkinoilla. Esimerkiksi ikääntyvän voi olla muun muassa ikäsyrjinnän takia vaikea saada uutta työtä, vaikka kuinka yrittäisi.
Myös ansiopäivärahan piiriin pääsy tiukentuu, kun ansiopäivärahaan oikeuttava työssäoloehto pitenee kuudesta kuukaudesta vuoteen. Takana on siis oltava vuosi töitä, jotta työttömäksi jäädessään olisi oikeutettu ansiopäivärahaan. Lisäksi työskentelyn aikana on oltava työttömyyskassan jäsen.
TYJ arvioi työssäoloehdon vaikuttavan ennen kaikkea nuoriin ja pitkäaikaistyöttömiin.
Työn ei tarvitse olla yhtäjaksoista. Mukaan voidaan laskea palkanmaksukuukausia edellisen kahden vuoden ja neljän kuukauden ajalta ja esimerkiksi opiskelun, sairaana olon tai varusmiespalveluksen suorittamisen perusteella pidemmältäkin ajalta.
Työssäoloehtokuukausi kertyy, kun kuukauden aikana maksetaan palkkaa vaadittu euromäärä. Tänä vuonna summa on vähintään 930 euroa kuukaudessa.
Palkkatuettu työ ei jatkossa lähtökohtaisesti kerrytä työssäoloehtoa. Tavoitteena on ehkäistä tilanteita, joissa henkilö työllistyisi toistuvasti julkisella tuella ja olisi työllistämisjaksojen välillä työttömänä ja saisi perusturvaa korkeampaa työttömyysetuutta. Tästä olisi kaksi poikkeusta: alentuneesti työkykyisten ja toisaalta yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien työllistymiseksi solmittu palkkatuettu työ.
Ansiosidonnaista työttömyysturvaa voi saada, työntekijän työhistorian ja iän mukaan, enimmillään 300, 400 ja 500 päivää.
Uudistuksesta sovittiin hallitusohjelmassa. Tavoitteena on purkaa kannustinloukkuja sekä lisätä työllisyyttä.