Suurituloiset yrittäjät maksaisivat liian vähän eläkeuudistuksessa, pelkää pienyrittäjien järjestö
Pienyrittäjiä edustava järjestö pelkää, että yrittäjien eläkejärjestelmään suunniteltu muutos johtaa eriarvoisuuteen eläkemaksuissa.
Esimerkiksi sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) ja tiettyjen järjestöjen sekä edunvalvojien haluttomuus nostaa kenenkään eläkemaksua on hänestä huolestuttavaa.
– Jos luodaan malli, jossa on erilaisia eläkevakuutusmaksuperusteita eri tulotason yrittäjille, sille täytyy olla hyvät perusteet, sanoo toiminnanjohtaja Liisa Hanén Mikro- ja yksinyrittäjät ry:stä STT:lle.
Hän ei lämpene ajatukselle, että esimerkiksi tietyn eurorajan, kuten 35 000 euron, yli ansaitsevilla yrittäjillä eläkemaksu määräytyy eri lailla kuin sen alle ansaitsevilla yrittäjillä.
Sosiaali- ja terveysministeriö tilasi selvityksen eläkejärjestelmän kehittämistarpeista filosofian tohtori Jukka Rantalalta.
Hanén uskoo, että Rantalan ehdottama hybridimalli on se, jota hallitus mahdollisesti aikoo edistää.
Kyse on kompromissimallista, jossa pienituloisimmilla eläkemaksu muutettaisiin määräytyväksi ansiotulojen mukaan. Sen sijaan suurempituloisilla eläkemaksun määräytymiseen ei tehtäisi muutoksia.
– Silloin suurituloiset eivät joudu maksamaan niin paljon eläkemaksua kuin heidän pitäisi todellisten tulojen valossa maksaa. Eli niin kutsutun alivakuuttamisen ongelma nimenomaan ei korjautuisi, Hanén sanoo.
Hän muistuttaa, että jos suurituloisempien eläkemaksujen määräytymistä ei muuteta, eläkejärjestelmään ei ole jatkossakaan tulossa sinne kaivattua lisärahaa.
Nykylain mukaan eläkemaksu perustuu yrittäjän eläkelain mukaisesti määriteltävään työtuloon. Tämä niin sanottu yel-työtulo perustuu laskennalliseen arvioon yrittäjän työpanoksen arvosta – ei todellisiin tuloihin kuten palkansaajilla. Työtulon perusteella määräytyvät yrittäjän eläkemaksu, työuran aikainen sosiaaliturva ja tuleva eläkekertymä.
Yrittäjäjärjestöt ovat keskenään erimielisiä siitä, miten yrittäjien eläkejärjestelmää tulisi uudistaa.
– Poliittisen päätöksenteon kannalta tämä on hankalaa, sillä ei ole selvää, mihin tavoite laitetaan, toteaa Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto STT:lle.
Esimerkiksi Suomen Yrittäjät ja Elinkeinoelämän keskusliitto eivät ole Kauton mukaan halunneet ansiotuloihin pohjautuvaa järjestelmää eivätkä myöskään kannattaneet eläkemaksujen korotuksia.
Rantalan selvityksessä todettiin, että yrittäjien eläkemaksut pitäisi pitkälti sitoa todellisiin ansaittuihin tuloihin. Grahn-Laasosen mukaan Rantalan ehdotusta ei voi kuitenkaan toteuttaa, koska se nostaisi vakuutusmaksuja niin isolla osalla yrittäjiä.
Kautto sanoo, että eläkevakuuttamisen näkökulmasta on pitkään ajateltu, että kaikki työ tulisi vakuuttaa samoin ehdoin.
– Tavoitteena on ollut, että vakuuttaminen ei vääristä kilpailua työmarkkinoilla eikä yrittäjien kesken.
Eläketurvakeskuksen selvityksestä kävi viime vuoden lopussa ilmi, että etenkin suurituloisten yrittäjien keskuudessa voimassa olleet työtulot olivat matalia suhteessa verotettaviin ansiotuloihin.
Toisaalta taas pienituloisimmilla yrittäjillä tilanne on päinvastainen. Selvitys perustuu muutaman vuoden takaisiin tilastoihin.
Valtion budjetista joudutaan kattamaan yrittäjien eläkkeitä jo lähes 600 miljoonalla eurolla, koska tuloissa ja menoissa on epäsuhta.
– Kun verrataan yrittäjäryhmiä työtulojen ja ansioiden valossa, yrittäjän vakuutusmaksu suhteessa ansioihin saattaa olla mitä vaan 5 ja reilun 40 prosentin välillä. Tähän isoon eroon Mikro- ja yksinyrittäjät ry on kiinnittänyt huomiota, Kautto sanoo.
Vertailuna Kautto toteaa, että palkansaajalla palkasta otetaan ansiotasosta riippumatta työeläkemaksua 24,4 prosenttia.