Suomi vastustaa takautuvaa EU:n metsäkatolakia – viime vuonna raivatulla pellolla kasvatettua naudanlihaa tai puutuotteita ei saisi myydä
Euroopan komission metsäkatoaloite on rajoittamassa pellonraivausta myös Suomessa.
Marraskuussa julkaistu lakialoite esittää, että pellonraivausta ei saa tapahtua naudankasvatuksen yhteydessä.
Komission ehdotus koskee nimenomaan pellonraivauksesta aiheutuvaa metsäkatoa, koska globaalisti noin 80–90 prosenttia metsäkadosta aiheutuu maataloustuotannon laajentumisesta.
Jos komission esitys menee läpi, raivatulta alueelta korjattu puutavara tai alueella kasvatettu nautakarja, sen liha tai nahka, eivät kelpaisi markkinoille.
Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Tatu Torniainen huomauttaa, että komission ehdotus lähtee takautuvasti liikkeelle jo vuoden 2021 ensimmäisestä päivästä, vaikka esitys julkaistiin vasta viime marraskuussa.
Taannehtiva lainsäädäntö olisi hankala asia, Torniainen toteaa.
– Se voi aiheuttaa jollekin viime vuonna peltoa raivanneelle hyvin kohtuuttoman tilanteen, kun naudanlihaa tai puutuotteita ei voi myydä markkinoille.
Torniainen uskookin, että asiassa tulee eteen kysymykset maanomistajan oikeusturvasta.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) korostaa, että taannehtivan lainsäädännön tekeminen on ”aivan no go -asia”.
– Me emme voi sellaista hyväksyä missään nimessä, se on ollut Suomen pitkä periaate ja se pätee myös EU:n suuntaan, ministeri katsoo.
Hallituksen mukaan pellonraivausta koskeva takaraja tulisikin asettaa aikaisintaan vuoden 2021 loppuun, josta lähtien toimijat ovat aikaisintaan voineet ylipäätään olla tietoisia sääntelystä ja pyrkiä noudattamaan sitä.
Asetus puuttuu sekä metsän muuntamiseen maatalouskäyttöön että metsien tilan heikkenemiseen.
Jälkimmäisellä tarkoitetaan ei-kestäviä korjuuoperaatioita, jotka aiheuttavat pitkäaikaisia negatiivisia vaikutuksia metsien ekosysteemiin.
Tatu Torniaisen mukaan on vaikea sanoa, mitä metsien tilan heikkenemiseen puuttuminen käytännössä tarkoittaisi Suomen metsätaloudelle.
– Tätä mekin tässä ihmettelemme tällä hetkellä.
– Tämä on se keskeinen kysymys, jonka olemme komissiollekin valmistelevissa kokouksissa esittäneet. Tällä hetkellä on hyvin vaikea ellei mahdoton arvioida, mikä se vaikutus on.
Torniainen sanoo, että metsien tilan tarkastelu ja kestävät korjuuoperaatiot ovat laadullisia määritteitä, joiden käytännön merkitystä ei vielä tiedetä.
– Sen me tiedämme, että tämä tulee asettamaan toimijoille joitain uusia velvoitteita tarkastella näitä näkökulmia. Täällä byrokratiakielessä puhutaan hallinnollisesta taakasta, kyllä sitä varmasti voi toimijoille jossain määrin nähdä. Sitä kautta sillä on heijastuksia kustannusrakenteeseen.
Torniainen toteaa, että ministeriössä tehdään jo työtä korjuuoperaatioiden kehittämiseksi sekä maaperän huomioimiseksi ja metsien kasvatustapojen huomioimiseksi.
– Tämä on sitä olennaista työtä, joka siellä taustalla vaikuttaa.
EU:n metsäkatoaloitteen lähtökohtana on tropiikin ja erityisesti sademetsien häviämisen estäminen.
EU:n markkinoille tuodaan useita metsäkatoa aiheuttavia tuotteita, kuten palmuöljyä, lihaa, soijaa, kaakaota, maissia, puuta ja kumia, myös jalostettuina tuotteina tai palveluina. Jatkossa niiden tuontiin on määrä kohdistaa uutta sääntelyä ja kehittää tuotantoketjuja.
Maa- ja metsätalousministeriön mukaan Suomessa raivataan peltoa noin 2 000–4 000 hehtaaria vuodessa.
