"Suomi nousee tästäkin" – Poikkeustila on tuonut jälleen esiin kansakuntamme yhteisöllisyyden, puolustusministeri Kaikkonen näkee
Suomen sodat jättivät jälkensä jokaiseen perhekuntaan, puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) toteaa kansallisena veteraanipäivänä julkaisemassaan videotervehdyksessä.
– Maassamme oli perheitä, joissa yksikään sen miehistä ei sotaan lähdettyään palannut. Sota oli varjo, joka jäi jokaisen perheen ylle.
– Kaikesta surusta ja synkkyydestä huolimatta ihmisten ei auttanut muu kuin tarttua toimeen. Oli vain selviydyttävä. Muuta vaihtoehtoa ei ollut, Kaikkonen sanoo.
Sodan aiheuttamia tuhoja korjatessa suomalaisilta löytyi yhteisöllisyyttä.
– Kaveria ei jätetty. Apua sai läheisiltä ja sitä sai valtiovallalta. Menetetyn kodin tilalle sai yhteisöllisesti rakennusapua. Yhteisöllisyys kantoi pitkälle. Kaikkea menetystä se ei korvannut, mutta se antoi voimaa selviytymiseen, Kaikkonen sanoo.
Suomi on asetettu koronavirustilanteen vuoksi poikkeustilaan ensimmäistä kertaa sotien jälkeen. Poikkeustila on nyt monin tavoin erilainen kuin sotien aikaan, mutta se on tuonut jälleen esiin kansakuntamme yhteisöllisyyden, Kaikkonen näkee.
– Pystymme puhaltamaan yhteen hiileen, auttamaan toinen toisiamme.
– Suomi nousee tästäkin. Se on tehnyt sen aiemminkin. Ja se on tehnyt sen paljon, paljon vaikeammista lähtökohdista käsin, puolustusministeri muistuttaa.
Puolustusministeri Antti Kaikkosen videotervehdys
Puolustusministeri Kaikkosen tervehdys kokonaisuudessaan:
”Arvoisat sotiemme veteraanit, hyvät kuulijat. Vietämme tänään 27.4 kansallista veteraanipäivää. Tätä päivää vietetään sotiemme veteraanien kunniaksi.
Veteraanit, jos ketkä, ovat oman päivänsä ansainneet. Huhtikuun 27. päivä on sama kuin Lapin sodan päättymispäivä vuonna 1945. Se on päivä, jota pidetään viimeisenä, jonka Suomi oli sodassa. Se on sodan päättymisen ja rauhan alkamisen päivä. Saamme viettää tätä päivää suurella kiitollisuudella ja kunnioituksella veteraaniemme tekemien uhrausten vuoksi. Ilman teitä, ilman heitä, emme olisi tässä tänään.
Tänä päivänä Suomi on yksi maailman parhaista maista, mitataan sitä sitten melkeinpä millä mittarilla tahansa. Tutkimusten mukaan olemme jopa maailman onnellisin maa. Vaikka emmehän me sitä itse tietenkään usko.
Veteraanipäivää kunnioitetaan niin juhlaliputuksella kuin veteraanien muistamisilla. Ensimmäisen kerran kansallista veteraanipäivää on vietetty vuonna 1987. Siitä on tullut vuosien ja vuosikymmenten saatossa yksi arvokkaimmista kansallisista juhlistamme muun muassa itsenäisyyspäivän rinnalla.
Toisessa maailmansodassa Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan kahteen otteeseen, talvisodassa ja jatkosodassa.
Neuvostoliiton vaatimuksesta saksalaisjoukot karkotettiin Suomesta, mistä seurasi Lapin sota. Näissä kolmessa sodassa palveli yhteensä noin 600 000 miestä ja 100 000 naista. Näiden ihmisten tekemien työn ja uhrausten vuoksi Suomi säilytti itsenäisyytensä.
Ilmaiseksi itsenäisyytemme ei tullut. Sen hinta oli kova. Sodissa menehtyneitä oli noin 100 000. Saman verran koteihin palasi ihmisiä pysyvästi vammautuneena.
Vammat eivät olleet vain fyysisiä. Monet kantoivat myös suurta psyykkisten vaurioiden taakkaa.
Sodat jättivät jälkensä jokaiseen perhekuntaan. Maassamme oli perheitä, joissa yksikään sen miehistä ei sotaan lähdettyään palannut. Sota oli varjo, joka jäi jokaisen perheen ylle. Kaikesta surusta ja synkkyydestä huolimatta ihmisten ei auttanut muu kuin tarttua toimeen. Oli vain selviydyttävä. Muuta vaihtoehtoa ei ollut. Isänmaamme oli annettava huolenpitoa sodissa vammautuneille ja heidän läheisilleen.
Oli myös korjattava sodan aiheuttamia tuhoja. Oli maksettava sotakorvauksia. Oli etsittävä koti ja toimeentulo puolelle miljoonalle suomalaiselle luovutetuilta alueilta. Myös oma isoisäni joutui aikanaan jättämään kotinsa kauniissa Karjalassa. Suomalaisilta löytyi tässä tilanteessa yhteisöllisyyttä. Kaveria ei jätetty. Apua sai läheisiltä ja sitä sai valtiovallalta. Menetetyn kodin tilalle sai yhteisöllisesti rakennusapua.
Yhteisöllisyys kantoi pitkälle. Kaikkea menetystä se ei korvannut, mutta se antoi voimaa selviytymiseen. Suomen uudelleen rakentaminen, sotakorvauksista selviytyminen ja tie kohti menestyvää hyvinvointivaltiota on ollut huikea.
Hyvät kuulijat, koronavirusepidemian myötä, ja sen edessä, Suomen on täytynyt pysähtyä hetkeksi.
Maamme on ensimmäistä kertaa sotien jälkeen asetettu poikkeustilaan. Rajoitustoimenpiteet on tehty tehty ihmishenkien turvaamiseksi.
Tämä tila, tämä tilanne, koskettaa meitä kaikkia. Jokaisen pitää miettiä käyttäytymistään. Liikkumisen vapautta on rajoitettu ja ihmisiltä vaaditaan fyysisen etäisyyden ottoa. Emme voi kuitenkaan verrata tätä tilaa sotien poikkeustilaan. Se on kovin monin tavoin erilainen. Se on kuitenkin tuonut esiin jo historiassamme todetun kansakuntamme yhteisöllisyyden.
Pystymme puhaltamaan yhteen hiileen, auttamaan toinen toisiamme.
Otamme fyysistä etäisyyttä, mutta henkistä läheisyyttä, kuten tasavallan presidentti Sauli Niinistö on kehottanut meitä tekemään.
Suomi nousee tästäkin. Se on tehnyt sen aiemminkin. Ja se on tehnyt sen paljon, paljon vaikeammista lähtökohdista käsin.
Haluan kiittää sotiemme veteraaneja isänmaamme eteen tekemästä mittaamattoman arvokkaasta työstä. Toivotan kaikille oikein hyvää kansallista veteraanipäivää!”