Suomessa ja Euroopassa jännitetään Saksan vaalitulosta – tutkija ei usko merkittäviin käännöksiin Saksan talous- tai EU-politiikassa
Saksan vaalitulosta jännittävät Suomi ja koko Eurooppa. Tuleva hallitus määrittelee, millaisia ratkaisuja Euroopan suurin talousmahti tekee talouspolitiikassaan, EU-politiikassaan ja ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan.
Suomelle merkitystä on etenkin tulevilla sisäpoliittisilla linjauksilla, koska Saksa on Suomen keskeinen kilpailija. Näin arvioi Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen akatemiatutkija Timo Miettinen.
– Suomi voisi hyötyä Saksan julkisista investoinneista, koska Saksa on Suomen merkittävä kilpailijamaa ja tärkeä kysyntämoottori euroalueen sisällä, Miettinen arvioi.
Miettinen ei kuitenkaan usko merkittäviin käännöksiin Saksan talouspolitiikassa, koska niukasti paalupaikkaa pitävän sosiaalidemokraattisen SPD:n kansleriehdokas Olaf Scholz on halunnut profiloitua tiukan linjan talousmiehenä.
Miettinen arvioi myös Saksan EU- sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan jatkuvan aika lailla nykyisen kaltaisena hallituksen ja liittokanslerin vaihtumisen jälkeenkin. Hänen mukaansa Saksassa on tavattu pyrkiä niissä asioissa muutenkin jatkuvuuteen.
Tällä hetkellä näyttää lisäksi siltä, että kisa käydään ennen kaikkea SPD:n ja kristillisdemokraattisen CDU:n välillä ja molempien johdossa on henkilö, joka on pyrkinyt profiloitumaan syrjään astuvan liittokansleri Angela Merkelin perinnön jatkajana.
– Ehkä vihreät olisi se voima, joka enemmän edustaisi jonkinlaista katkosta tai suunnan muutosta suhteessa tiettyihin kysymyksiin, mutta molemmat kärkiehdokkaista, sekä SPD:n Scholz että CDU:n Armin Laschet, edustavat jonkinlaista jatkuvuutta Saksan yleiseen linjanvetoon mitä tulee Eurooppa-poliittisiin kysymyksiin, Miettinen sanoo.
Minimipalkan nosto on ollut sekä SPD:n että hallituspaikkaa havittelevien vihreiden yhteinen vaaliteema. Saksassa minimipalkka määritellään laissa, sitä ei päätetä työehtosopimuksissa.
– Jos he muodostavat hallitusta, tämä saattaa olla teema, jota he pyrkivät pitämään esillä. On syytä kuitenkin muistaa, että työmarkkinareformit tehtiin Saksassa nimenomaan demarivetoisen hallituksen voimin.
Saksan työmarkkinareformit tehtiin liittokansleri Gerhard Schröderin johdolla 2000-luvun alkuvuosina.
Scholtz on myös puolustanut Saksan perustuslakiin kuuluvaa velkajarrua.
– Siitä on nyt koronakriisin takia luovuttu, mutta hän on puolustanut sitä, että Saksan pitäisi palata siihen 2023. Eli ei julkisissa investoinneissa todennäköisesti todella merkittävää käännettä ole luvassa, Miettinen sanoo.
Miettisen mukaan Saksassa on tosin viime vuosien aikana alettu nähdä investointitarpeita esimerkiksi digitalisaatioon ja koulutukseen.
– Se on tullut esiin koronakriisin aikana. Saksassa etäyhteydet eivät ihan kaikkialla ole siinä kunnossa, mitä ehkä muissa läntisissä teollisuusmaissa.
Todennäköisimpiä Saksan tulevia hallituskokoonpanoja olisivat nykyisen arvion perusteella niin sanottu ”liikennevalohallitus”, johon kuuluisivat SPD, vihreät ja liberaalipuolue FDP sekä ”Jamaika-hallitus”, jossa SPD:n tilalla olisi kristillisdemokraattien CDU.
Täysin poissuljettua ei Miettisen mielestä ole sekään, etteikö demareiden ja CDU:n niin sanottu suuri koalitio voisi jatkaa varsinkin jos molemmat nousevat äänissä 25 prosentin tuntumaan.
– Saksassa puolue tarvitsee viiden prosentin äänisaaliin parlamenttiin päästäkseen, joten jos pienpuolueiden määrä jää suureksi, niin periaatteessa voi olla tilanne, että kaksi suurinta voisivat jatkaa nykyiselläkin hallituspohjalla.
Nykyisen kärkipuolueen CDU:n kynnys hallitukseen lähtemiselle voi kuitenkin olla korkea varsinkin, jos se kärsii vaalitappion.
Kävi niin tai näin, hallituksen muodostamisessa odotetaan kestävän Saksassa pitkään. Miettisen mielestä hallitusneuvottelujen venymisellä voi olla huomattavia vaikutuksia siihen, missä ajassa EU:n taloussääntöjen uudistus päästään aloittamaan.
– Säännöt mitä tulee velkatasoihin ja julkisen talouden alijäämiin ovat olleet piippuhyllyllä koronan takia ja niihin olisi tarkoitus palata 2023 aikana. Jossain vaiheessa on pakko päättää, millaiseen sääntöjärjestelmään palataan koronakriisin jälkeen.