Suomessa aluepolitiikka on kirosana ja keskusta nilkuttaa, mutta Norjassa sisarpuolue ampaisi gallupien kärkeen – Katso, miten tutkija selittää taikatemppua
Keskusta nousi Norjan suurimmaksi puolueeksi tiistaina julkaistussa Norjan TV2:n kannatuskyselyssä.
Tulos on historiallinen, sillä keskusta (Senterpartiet) ei ole ollut gallup-mittauksen kärkipaikalla koskaan aikaisemmin. TV2 on tehnyt kannatuskyselyjä vuodesta 1964 lähtien.
Kyselyn mukaan keskustaa äänestäisi 22,1 prosenttia äänestäjistä. Toisena mittauksessa on sosiaalidemokraatit 20,4 prosentin kannatuksellaan. Pääministeripuolue, oikeistolainen Høyre on kolmantena 20,1 prosentilla.
– Keskusta on ollut Norjassa nousussa jo pitkään, sanoo Pohjoismaiden tutkimuksen apulaisprofessori Johan Strang Helsingin yliopistosta.
Puolue ylsi hyvään vaalimenestykseen jo syksyn 2017 parlamenttivaaleissa. Tuolloin keskusta keräsi 10,3 prosentin ääniosuuden, mikä oli puolet isompi kuin neljä vuotta aikaisemmin.
Gallupeissa keskustan suosio on noussut tasaisesti parlamenttivaaleista lähtien.
Strangin mukaan menestystä selittää hyvin pitkälle puolueen valovoimainen puheenjohtaja Trygve Slagsvold Vedum. Hän on noussut Norjassa kansansuosikiksi sympaattisen luonteensa ja hyvien esiintymistaitojensa vuoksi.
Televisiossa Vedum on nähty muun muassa Masked Singer-viihdeohjelmaa muistuttavassa Maskorama-ohjelmassa.
Karismaattisuutensa lisäksi Vedum on Strangin mukaan hyvin selkeäsanainen henkilö.
–Hän on hyvin pidetty myös muiden puolueiden poliitikkojen keskuudessa, Strang kertoo.
Toinen iso selittävä tekijä keskustan menestykselle on aluepolitiikka. Se on ollut viime vuosina iso keskustelunaihe Norjassa.
Vuoden 2020 alussa Norjassa yhdistettiin useita läänejä. Kun aiemmin läänejä oli 19, on niitä enää 11.
Läänien yhdistäminen kuumensi paljon tunteita. Yksi puhutuimmista oli Tromssan ja Finnmarkin liittäminen yhteen.
– Keskusta on ollut ainoa puolue, joka on selvästi vastustanut läänien yhdistämistä. Kunta- ja aluepolitiikka on muutenkin keskustan vahvaa osaamisaluetta, aivan kuten Suomessakin, Strang summaa.
Koronakriisin yhteydessä Norjan keskusta on Strangin mukaan profiloitunut myös kansallisen yhtenäisyyspuheen onnistuneeksi sanoittajaksi. Puolue on korostanut, että kaikista pidetään huolta ja Norja selviää.
– Sama kansallisuusteema korostui vuoden 1994 EU-kansanäänestyksessä, jolloin keskusta vastusti hyvin voimakkaasti Norjan liittymistä Euroopan unioniin.
Suomessa keskusta on pyrkinyt koronakriisin myötä profiloitumaan monipaikkaisuuden puolestapuhujana. Sama ilmiö on Strangin mukaan nähtävissä jonkin verran myös Norjassa, mutta yhtä selkeäksi keskustelunaiheeksi se ei ole noussut.
Oman lisänsä keskustan kannatukseen tuo se, että Norjan hallituspuolueilla on ollut vaikea syksy. Porvaripuolue Høyren lisäksi hallitukseen kuuluu liberaali Venstre ja kristillinen kansanpuolue. Tammikuussa hallituksesta eronnut oikeistopopulistinen edistyspuolue on toiminut osittain hallituksen tukipuolueena.
Strangin mukaan pääministeri Erna Solberg sai vielä kesällä kehuja onnistuneesta koronaepidemian hoidosta, mutta syksyllä hallitus on ajautunut moniin riitoihin. Sopua ensi vuoden budjetista ei ole saatu vieläkään kasaan.
Myös oppositiossa olevilla sosiaalidemokraateilla (Arbeiderpartiet) on ollut vaikeaa saada kannatustaan nousuun.
– Se näkyy keskustan tuloksessa. Puolue kerää kannattajia sekä oikeistolta että demareilta, Strang sanoo.
Hänen mukaansa huomionarvoista on se, että Norjan keskusta kerää tällä hetkellä kannatustaan niin maaseudulla kuin kaupungeissakin.
Suomen keskustan tavoin kaupungit ovat olleet myös Norjan keskustalle haasteellisia, mutta nyt esimerkiksi pääkaupunki Oslossa puolue herättää Strangin mukaan kiinnostusta.
– Ei tietenkään edelleenkään samassa määrin kuin muut puolueet, mutta selkeää kannatuksen nostoa on havaittavissa. Ilmiö näkyy myös esimerkiksi Bergenissä ja Trondheimissä.
Keskusta on ollut Norjassa perinteisesti keskisuuri puolue, jonka kannatus on liikkunut 5–15 prosentin tuntumassa.
Sosiaalidemokraatit ja Høyre ovat olleet kaksi suurinta puoluetta. Niistä ovat tyypillisesti myös tulleet Norjan pääministerit.
Norjan seuraavat parlamenttivaalit järjestetään syksyllä 2021.
Pääministeriveikkailujen kärkinimi on keskustan Vedum. Se on Strangin mukaan historiallista. Norjassa on viimeksi ollut keskustalainen pääministeri 1960-luvulla.
Sosiaalidemokraatit ja keskusta ovat jo ehtineet vannoa, että ne tulevat muodostamaan seuraavan hallituksen.
Mikään itsestäänselvyys Vedumin pääministeriys ei silti ole, vaikka puolue nousisikin parlamentin suurimmaksi puolueeksi. Norjassa toimii Ruotsin kaltainen blokkipolitiikka, joten pääministeri ei automaattisesti tule suurimmasta puolueesta.
– Sosiaalidemokraateille keskustalainen pääministeri voi olla todella iso pala nieltäväksi. Jos hallituksen tukipuolueiksi tulee pieniä vasemmistopuolueita, ne luultavasti antavat tukensa sosiaalidemokraattiselle pääministerille, Strang pohtii.
Sellaisessa tilanteessa keskusta saattaisi hänen mukaansa kuitenkin hyvin toimia yhtenä hallituspuolueena.
– Mutta se, että keskustan puheenjohtaja edes mainitaan näissä keskusteluissa, on jo todella iso juttu.