Suomen talous kasvoi 0,3 prosenttia heinä-syyskuussa
Suomen bruttokansantuote kasvoi 0,3 prosentin tahtia heinä-syyskuussa verrattuna edelliseen neljännekseen, kertoo Tilastokeskus. Vuodentakaisesta kasvua kertyi työpäiväkorjattuna 0,5 prosenttia.
Teollisuuden toimialoista kasvua kertyi metsäteollisuudessa, kemiassa ja elektroniikkateollisuudessa. Metalliteollisuuden arvonlisä sitä vastoin väheni edellisestä neljänneksestä, ja myös kaupan ja palveluiden toimialoille kirjattiin laskua.
Kaikkiaan viennin volyymi kasvoi heinä-syyskuussa 1,6 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna, tuonnin 0,3 prosenttia. Yksityinen kulutus sitä vastoin pieneni 0,8 prosenttia.
Suomen Yrittäjien ekonomisti Roope Ohlsbom totesi, että kasvusta huolimatta suureen riemuun ei vielä ole aihetta, sillä talouskasvu on edelleen hidasta.
– Mutta pienikin kasvu on tällä hetkellä positiivinen asia, hän sanoi tiedotteessa.
Ohlsbomin mukaan viennissä näkyy tällä hetkellä tärkeimmäksi tavaravientimaaksi nousseen Yhdysvaltojen talouden vahva veto. Suomen teollisuus pääsee vähitellen hyötymään globaalista kasvusta, arvioi Ohlsbom.
Kuluttajien käyttäytyminen ratkaisee, miten Suomen tilanne jatkossa kehittyy.
– Kulutuksen supistuminen ei yllätä, kun huomioidaan edelleen jatkuva kuluttajien epävarmuus ja syyskuun alussa voimaan tullut arvonlisäveron korotus. Kotimainen kulutuskysyntä on avainasemassa kasvusuhdanteen käynnistymisessä.
Toistaiseksi suomalaisten kuluttajien luottamus on edelleen heikkoa. Kuluttajat ovat nyt varovaisia ja moni kerää puskuria pahan päivän varalle.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist totesi kommentissaan, että bkt-lukema jäi hieman alhaisemmaksi kuin kaksi viikkoa sitten julkaistu ennakkotieto, joka lupasi 0,4 prosentin kasvutahtia.
Appelqvist kiinnittää huomiota yksityisen kulutuksen alavireisyyteen. Se oli matalammalla tasolla kuin vuoden 2020 alussa ennen koronapandemian alkua.
– Paljon on laskettu kotimaisen kulutuksen elpymisen varaan talouskasvun käynnistäjänä, mutta toistaiseksi tilanne on vaisu. Heikentynyt työllisyys ja kotitalouksien matala luottamus ovat vieneet pohjaa kulutukselta. Niin kauan kuin bruttokansantuotteen ylivoimaisesti suurin erä supistuu, ei voida kansantalouden tasolla yltää erityisen huikeisiin lukemiin, arvioi Appelqvist.
Myönteistä on Appelqvistin mukaan se, että rakennusinvestointien pitkään jatkunut sukellus näyttäisi viimein päättyneen. Rakentaminen on edelleen matalalla tasolla, mutta syksyllä nähtiin jo orastavaa kasvua.
Sen sijaan teolliset investoinnit koneisiin ja laitteisiin kehittyivät toisena peräkkäisenä neljänneksenä kehnosti.