Suomen mahdollinen hylkääminen ei elvytyspakettia kaada, uskoo tutkija

EU vienee elpymispakettinsa läpi siinäkin tapauksessa, että Suomen eduskunta hylkäisi sen, uskoo Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkija Timo Miettinen.

–  Uskon, että jokin elvytyskokonaisuus rakennettaisiin siitäkin huolimatta, että Suomi jättäytyisi sen ulkopuolelle.

– Komissiolla lienee takataskussa suunnitelma, jolla tätä elvytysrahastoa voitaisiin rakentaa hallitusten välisenä sopimuksena EU:n oikeuden ulkopuolella, Miettinen sanoo.

Perustuslakivaliokunta päätyi lausunnossaan siihen, että elpymispaketti ja siihen liittyvä lainanotto rinnastuvat Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävään toimivallan siirtoon Euroopan unionille.

Näin ollen paketin hyväksyntään tarvitaan eduskunnassa kahden kolmasosan enemmistö.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä ilmoitti tiistaina, että se aikoo äänestää tyhjää, kun päätös aikanaan tulee eduskunnan täysistuntoon. Puoleen puheenjohtajan Petteri Orpon mukaan hallituspuolueiden äänet riittävät mainiosti paketin eteenpäin viemiseen.

Miettisen mukaan paketti on muissa EU-maissa menossa todennäköisesti läpi. Osassa maita se on jo hyväksytty ja osassa käsittely on kesken.

–  Niissä maissa joissa paketti on edelleen parlamentaarisessa käsittelyssä, on parlamentaarisen enemmistön varaan rakentuva hallitus. Näyttää siis aika selvältä, että paketti on niissä menossa läpi. Suomi on nyt ainoa maa, jossa on tähän mennessä vaadittu tällaista vahvennettua määräenemmistöä, Miettinen toteaa.

Miettisen mukaan Suomelle ei vielä ole koitunut merkittävää mainehaittaa paketin kanssa vehtaamisesta. Asia muuttuu luonnollisesti toiseksi sen jälkeen jos paketti kaatuu Suomen vastustukseen.

Kokoomus on arvostellut elpymispakettia huonosti neuvotelluksi. Tutkija ei välttämättä tätä näkemystä jaa.

– Totta kai se olisi parhaan mahdollisen tiedon valossa voitu neuvotella nyt toisin, mutta olennaista oli saada paketti voimaan pian. Sen takia on hyväksyttävä tietyt epätäydellisyydet, joita tähän liittyy.

–  Olennainen kysymys on minusta se, että kokoomuksen argumentti lähtee siitä, että he olisivat pystyneet neuvottelemaan paremman paketin. Tämä on asia, jota kukin voi arvioida omalla tahollaan, mutta itse pidän kyllä epätodennäköisenä, että Suomi olisi jotain merkittäviä voittoja pystynyt vielä tämän lisäksi saamaan, Miettinen jatkaa.

Miettisen mukaan Suomen merkittävimmät onnistumiset liittyvät EU:n budjettiin, jossa saatiin läpi merkittäviä saanteja aluepolitiikkaan kytkeytyvistä rahastoista. Suomi onnistui myös saamaan läpi oman näkemyksensä vastuiden tarkkarajaisuudesta eli siitä, että jos joku jättää osuutensa maksamatta, se ei täysimääräisesti kaadu muiden niskaan.

– Nämä ovat ehkä niitä Suomen merkittäviä onnistumisia enkä usko, että joku toinen puolue olisi olennaisesti parempaan tulokseen päässyt.

Miettinen ei usko, että EU:lta on lähivuosina herumassa lisää tukea jäsenmaille, koska nykyinen paketti oli jo kipurajoilla. Avainasemassa onkin jäsenmaiden oma talouskehitys.

– Olennaistahan on erityisesti se, minkä tyyppisen finanssipolitiikan linjan Saksa tulee tulevina vuosina valitsemaan. Saksan syksyn liittokanslerivaali on merkittävässä asemassa, ja se, millainen hallitus syntyy.

– Saksalla on ollut merkittäviä vientiylijäämiä ja säästämisaste on ollut hyvin suuri. Pystyykö Saksa käyttämään sitä omaa finanssipoliittista liikkumavaraansa mitä sillä on, ja käynnistämään elvytyshankkeita, jotka sitten voivat auttaa koko Eurooppaa, Miettinen pohtii.