Perustuslakivaliokunnan päätös EU:n elpymispaketista ei ollut yksimielinen – keskustaa lukuun ottamatta hallituspuolueet jättivät eriävän mielipiteen
Hallitus tarvitsee eduskunnassa opposition tukea EU:n elpymispaketin hyväksyntään.
Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan elpymispaketti ja siihen liittyvä lainanotto rinnastuvat Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävään toimivallan siirtoon Euroopan unionille. Näin ollen paketin hyväksyntään tarvitaan eduskunnassa kahden kolmasosan enemmistö.
Suomen eduskunnan päätös on koko paketin kannalta merkittävä, koska jokaisen jäsenmaan on ratifioitava budjettipäätös kansallisella tasolla, jotta EU voi ottaa lainan 750 miljardin euron elpymispaketin perustamiseksi.
Perustuslakivaliokunnan päätös ei ollut yksimielinen, ja valiokunta äänesti asiasta äänin 8–9. Keskustaa lukuun ottamatta hallituspuolueita edustavat valiokunnan jäsenet jättivät lausuntoon yhteisen eriävän mielipiteen.
Eriävässä mielipiteessä he toteavat, että päätös eduskunnassa voitaisiin tehdä yksinkertaisella enemmistöllä.
Tämä oli myös hallituksen alkuperäinen kanta. Silloin päätös olisi voinut mennä läpi hallituspuolueiden kansanedustajien äänillä, sillä heitä on enemmistö eduskunnassa.
Nyt kahden kolmasosan enemmistöön tarvitaan myös opposition kansanedustajien ääniä. EU:hun myönteisesti suhtautuvalle oppositiopuolue kokoomukselle tämä tietää hankalaa pohdintaa, kun kansanedustajien pitää päättää, asettuvatko he paketin taakse. Oppositio on suhtautunut elpymispakettiin kriittisesti, ja myös kokoomus on arvostellut pakettia huonosti neuvotelluksi.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän johtaja Kai Mykkänen kertoo Twitterissä, että kokoomuksen eduskuntaryhmä käsittelee syntynyttä tilannetta myöhemmin tänään.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) kommentoi Säätytalolla olevansa suuresti huolestunut perustuslakivaliokunnan jakautumisesta elpymispakettipäätöksessä.
Henrikssonin mukaan perustuslakivaliokunnan päätös ei kuitenkaan tarkoita hallituspohjan loppua.
– Se mitä tapahtuu eduskunnassa on eri asia. Perustuslakivaliokunnan toimintakyky on toinen asia, ja se minua huolestuttaa todella suuresti nyt, koska näin tärkeässä asiassa perustuslakivaliokunta on näin riitainen, Henriksson sanoi.
Henrikssonin mukaan hallituksen sisällä kaikkien pitäisi koota itsensä ja pystyä tekemään ratkaisuja.
Suomi on STT:n tietojen mukaan kysynyt Euroopan unionin neuvoston oikeuspalvelusta, millaisia seurauksia sillä olisi, jos yksittäinen jäsenmaa hylkäisi elpymispaketin. Asiasta kertoi aiemmin Yle.
Hylkäävälle jäsenmaalle päätös merkitsisi muun muassa suurta mainehaittaa. Elpymispaketin eteneminen nykyisessä muodossaan myös tyssäisi, sillä jokaisen jäsenmaan hyväksyntä tarvitaan.
EU:n elpymispaketissa on kyse 750 miljardin euron elvytysrahasta, jonka EU-komissio lainaa rahoitusmarkkinoilta jaettavaksi edelleen jäsenmaille avustuksina ja lainoina. EU:n elpymispaketti jakaantuu useaan ohjelmaan, joista elpymis- ja palautumistukiväline (RRF) on kooltaan suurin.
Elpymispaketti nivoutuu yhteen EU:n monivuotiseen budjettiin.
Tähän mennessä 17 jäsenmaata 27:stä on vienyt ratifiointiprosessin loppuun asti.
Suomen lisäksi prosessi on kesken esimerkiksi Hollannissa, Itävallassa ja Puolassa. Esimerkiksi Ruotsi ja Tanska sen sijaan ovat jo siunanneet paketin.