Suomalaispoliitikot kommentoivat vakavalla äänensävyllä ilmastonmuutospaneelin tuoretta raporttia – "Ilmastotieteen viesti on hyvin selvä: aikaa ei ole hukattavaksi"
Suomalaispoliitikot ovat aamutuimaan toistelleet, että hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n tuore raportti on otettava vakavasti. Raportin mukaan ilmaston lämpeneminen yli 1,5 asteella aiheuttaisi järisyttäviä seurauksia maapallolle.
Ympäristöministeriön mukaan raportti antaa selkeän viestin siitä, että ilmastopolitiikan kunnianhimoa on nostettava, jos halutaan pyrkiä Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti kohti 1,5 asteen tavoitetta.
Tähän mennessä Pariisin sopimuksen alla annetut kansalliset päästövähennyslupaukset eivät riitä rajoittamaan lämpötilan nousua tuohon tavoitteeseen, ministeriö linjaa.
– Ilmastotieteen viesti on hyvin selvä: aikaa ei ole hukattavaksi. Kaikkien pitää nyt tehdä ilmastotoimia enemmän, nopeammin ja laajemmin. Myös EU:n tulee päivittää oma päästövähennyssitoumuksensa vuoteen 2020 mennessä ja unionin pitkän aikavälin ilmastostrategiassa on tavoiteltava hiilineutraaliutta vuonna 2050. Suomen kansallinen tavoite on olla hiilineutraali jo vuonna 2045, sanoo asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) tiedotteessa.
Tiilikainen toivoo STT:n haastattelussa ilmastoraportin johtavan siihen, että Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanosäännöistä sovitaan tänä syksynä.
Lisäksi valtioiden pitäisi päivittää antamiaan päästörajoituslupauksia tiukempaan suuntaan heti kun sopimus astuu voimaan vuonna 2020.
– Silloin lähtöhetkellä päästäisiin siltä kolmen asteen polulta alaspäin, Tiilikainen sanoo.
Valtioiden nykyisillä lupauksilla ilmasto on lämpenemässä kolme celsiusasetta vuosisadan loppuun mennessä.
Ilmastosopimuksessa tavoitellaan enimmillään kahden asteen lämpenemistä, mutta tuoreen ilmastoraportin mukaan muutos pitäisi vakavien seurausten välttämiseksi rajata vain 1,5 asteeseen.
– Se tulee olemaan erittäin vaikea asia. Se on mahdollista, mutta ei tapahdu hetkessä vaan nyt tarvitaan vuosien ja vuosikymmenten johdonmukaisia päätöksiä – ja mitä nopeammin, sitä helpompaa se on, Tiilikainen sanoi.
Lämpenemisestä esiteolliseen aikaan verrattuna yksi celsiusaste on jo toteutunut.
Tiilikaisen mukaan ilmastonmuutos ei olekaan enää jokin tulevien sukupolvien ongelma vaan jotain, jonka me parhaillaan elävät ihmiset koemme jo nyt ja yhä rankemmin elämämme loppupuolella.
– Kyllä nyt herätyskellojen pitäisi soida. Kyse on meidän omista elinolosuhteistamme, Tiilikainen sanoo.
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) korostaa ministeriönsä tiedotteessa liikenteen suurta roolia päästöjä vähennettäessä.
– Tiistaina EU:n ympäristöneuvostossa tehdään merkittävä päätös henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästöistä eli siitä, millaisia autoja autonvalmistajat saavat valmistaa. Suomen tavoitteena on mahdollisimman tiukat CO2-päästöjen raja-arvot, jotta voimme vastata Pariisin ilmastosopimuksen vaatimukseen.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) arvioi raportin olevan vakava varoitus.
– Ilmastopaneeli raportoi odotetusti kiihtyvästä ilmaston lämpenemisestä ja kasvavista ongelmista. Meidän kaikkien on otettava tämä vakavasti. Toimia tarvitaan enemmän ja nopeammin, Orpo tviittaa.
Sinisten puheenjohtaja, eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho vaikuttaa olevan Orpon kanssa samoilla linjoilla. Terhon mukaan raportti on syytä ottaa vakavasti.
– Ilmastonmuutoksen vastatoimia tulee vahvistaa muun muassa päästöjä tehokkaammin sitomalla. Jos maapallon lämpeneminen jatkuu, vesi- ja ruokaongelmat erityisesti kehitysmaissa pahenevat. Silloin myös siirtolaisuuden paine kasvaa, Terho tviittaa.
Vihreiden puheenjohtajan tehtäviä hoitava Maria Ohisalo muistuttaa, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat eri alueilla erilaisia.
– Ilmastonmuutos heikentää jo valmiiksi vaikeassa asemassa olevien maailman köyhimpien ihmisten elämää, Ohisalo kirjoittaa.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson toivoo, että puolueiden ilmastopuheissa olisi enemmän konkretiaa.
– Seuraavan vaalikauden keskeiset kysymykset, jos Suomi haluaa onnistua päästövähennystavoitteissaan: maa- ja metsätalous ja nielujen kasvattaminen, energiapolitiikka ja fossiilisista irtaantuminen, ympäristölle haitallisten yritystukien uudistaminen sekä liikennepolitiikka, Andersson tviittaa.
Juttua täydennetty Kimmo Tiilikaisen lisäkommenteilla klo 13.25.