Lukijalta: Sähköinen liikenne lisääntyy ja tiestö rappeutuu
Autoverotus on Suomessa monikerroksinen kokonaisuus, joka koskettaa käytännössä jokaista autoilijaa suoraan tai välillisesti. Keskustelu keskittyy usein yksittäisiin maksuihin, mutta harvemmin pysähdytään hahmottamaan koko pakettia.
Tällä hetkellä autoiluun kohdistuu useita eri veroja ja maksuja. Uuden auton hankinnassa maksetaan autovero, joka määräytyy pääosin ajoneuvon päästöjen perusteella.
Käytön aikana autoilijaa rasittaa ajoneuvovero, joka koostuu perusverosta (päästöihin sidottu) sekä käyttövoimaverosta, joka koskee erityisesti dieselautoja.
Lisäksi polttoaineiden hinnassa on merkittävä verokomponentti: sekä bensassa että dieselissä valtaosa hinnasta muodostuu energiaverosta ja arvonlisäverosta. Sähköautoilija puolestaan maksaa epäsuorasti sähköveroa, mutta kokonaisrasitus jää edelleen selvästi polttomoottoriautoilua kevyemmäksi.
Järjestelmä on rakentunut vaiheittain eri aikakausien tavoitteiden pohjalta: on haluttu ohjata päästöjä alas, tasata käyttövoimien eroja ja kerätä verotuloja. Lopputulos on kuitenkin monimutkainen ja osin ristiriitainen.
Esimerkiksi dieselautojen käyttövoimavero perusteltiin aikanaan halvemmalla polttoaineella, mutta tilanne on muuttunut. Dieselin ja bensiinin hinnat ovat lähentyneet, eikä alkuperäinen logiikka enää päde samalla tavalla.
Samaan aikaan autokanta on muuttumassa nopeasti. Sähköautot yleistyvät, mutta ne tuovat mukanaan uudenlaisen ongelman: painon. Sähköautot ovat usein selvästi raskaampia kuin vastaavat polttomoottoriautot, mikä lisää tieverkon kulumista.
Nykyinen verotus ei kuitenkaan huomioi tätä riittävästi. Käytännössä raskas sähköauto voi käyttää tieverkkoa enemmän, mutta maksaa siitä vähemmän kuin kevyempi polttomoottoriauto.
Tässä kohtaa keskusteluun kannattaa nostaa yksi selkeä ratkaisu: massavero.
Massaveron idea on yksinkertainen. Ajoneuvon verotus sidottaisiin sen kokonaismassaan. Mitä painavampi auto, sitä enemmän se maksaisi.
Tämä lähestymistapa kohdistuisi suoraan siihen tekijään, joka aiheuttaa tiestömme kulumista. Samalla se toisi sähköautot nykyistä tasapuolisemmin verotuksen piiriin ilman, että tarvitsee puuttua niiden käyttövoimaan.
Massaverolla olisi myös toinen merkittävä ohjausvaikutus: se hillitsisi autokannan kasvavaa kokoa. Niin sanotut katumaasturit ovat yleistyneet voimakkaasti, vaikka yhteiskunnallinen tavoite on päinvastainen.
Pienempi, kevyempi ja resurssitehokkaampi kalusto. Kun painolla olisi suora kustannusvaikutus, auton valinta muuttuisi pienempiä malleja suosivaksi.
Samassa yhteydessä olisi perusteltua tarkastella dieselverotusta uudelleen. Kun polttoaineiden hinnat ovat käytännössä tasoittuneet, käyttövoimaveron alkuperäinen peruste on heikentynyt.
Dieselveron puolittaminen olisi looginen korjausliike, joka yksinkertaistaisi järjestelmää ja poistaisi vanhentunutta epätasapainoa.
Autoverotuksen ei tarvitse olla sekava kompromissi menneisyydestä. Se voi olla selkeä, läpinäkyvä ja oikeudenmukainen.
Massaan perustuva verotus yhdistettynä kevennettyyn dieselveroon olisi askel kohti järjestelmää, joka kohtelee eri käyttövoimia tasapuolisesti ja ottaa samalla huomioon sen, mikä todella kuluttaa yhteistä tieverkkoamme.
Rami Ala-Nisula
Kurikka
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/