Putin pilkkasi Carlsonia CIA-pyrkimyksistä – asiantuntijan mukaan kohuttu haastattelu meni Kremlin toiveiden mukaisesti

Yhdysvaltalaisen Tucker Carlsonin kohuttu haastattelu Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa meni koko lailla Kremlin toiveiden mukaisesti, arvioi tutkijatohtori Pekka Kallioniemi Tampereen yliopistosta. Sen sijaan haastattelijan kannalta tilaisuus ei sujunut ollenkaan parhaalla mahdollisella tavalla.

– Putinhan välillä jopa suoranaisesti loukkasi Carlsonia vihjaamalla tämän pyrkimisestä aikoinaan CIA:han ja siitä, ettei Carlson ole oikeastaan journalisti vaan viihdyttäjä, Kallioniemi huomioi.

Hänen mukaansa Carlsonia ei ole yleensä haastettu haastateltavan toimesta, joten kohtaaminen Putinin kanssa saattoi olla Fox Newsin entiselle tähtitoimittajalle ihan uusi kokemus.

– Eihän siinä varmaan ole silloin mukava olla, Kallioniemi pohtii.

Jos oletetaan, että Tucker Carlson olisi halunnut tehdä politiikkaa republikaanien ehdokkaaksi jälleen pyrkivän ex-presidentti Donald Trumpin puolesta Yhdysvaltain marraskuun presidentinvaaleja silmällä pitäen, ei Putin-haastattelu antanut siihen mitään hyviä propagandan aineksia.

– Kuvailisin tätä äärimmäisen tylsäksi haastatteluksi — ei tätä varmaan moni keskivertokatsoja jaksa edes kokonaan katsoa, Kallioniemi epäilee.

Putin-haastattelu julkaistiin varhain perjantaina Suomen aikaa juontajan omalla Tucker Carlson Network -alustalla.

Carlsonilla olisi ollut teoriassa tilaisuus palauttaa arvostustaan journalistina haastamalla Putinia. Kallioniemi arvioi kuitenkin, että se olisi ollut liian suuri täyskäännös mieheltä, joka on johdonmukaisesti puolustellut Venäjän toimia ja levittänyt salaliittoteorioita muun muassa salaisista bioaselaboratorioista Ukrainassa.

Putinilta ei kahden tunnin pituiseksi venyneessä ja ajoittain yksipuheluksi menneessä haastattelussa kuultu Kallioniemen mukaan mitään uutta. Tucker Carlsonin ja viestipalvelu X:n kautta Putinille tarjoutui kuitenkin suhteellisen suosittu kanava välittää jälleen laajemmalle Venäjän versiota sodasta ja sen syistä.

– Varmaan siinä puhuttiin paljon myös venäläisille itselleen. Se oli semmoista venäläisen identiteetin vahvistamista sekä Venäjällä että ulkomailla asuville venäläisille, Kallioniemi sanoo.

Ukrainan ja sitä tukevien länsimaiden asialle kyseenalainen haastattelu tuskin teki lopulta paljoakaan vahinkoa, Kallioniemi arvioi.