STTK:n Antti Palola näkee Metsäteollisuuden haikailevan paluuta isäntävaltaan – "Jokainen on varmaan omat Linnansa ja Päätalonsa lukenut"
Työehdoista neuvottelemisen yrityksille siirtävä Metsäteollisuus pyrkii ”isäntävallan” lisäämiseen, arvioi toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.
Palola huomautti toimittajatapaamisessa Helsingissä, että Metsä Groupin pääjohtaja ja Metsäteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Ilkka Hämälä sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa, että ratkaisun taustalla on muun muassa työnantajan direktio-oikeuden vahvistaminen ja lisääminen.
Palolan mukaan tämä tarkoittaa Suomeksi isäntävallan lisäämistä.
– Ja kyllä se oli silloin selkeää puhetta, mitä paikallisella sopimisella tarkoitetaan. Kyllä siinä voi kertaheitolla heittää romukoppaan monet elinkeinoelämän järjestön kellokkaiden kauniit puheet paikallisen sopimisen laajentamisen vapauttamisen vaikutuksesta, Palola napauttaa.
– Kyllä me tiedetään, millaista oli isäntävalta aikoinaan. Ja meistä jokainen on varmaan omat Linnansa ja Päätalonsa lukenut, että tiedetään, minkälainen tämä työelämä oli sata vuotta sitten.
Palolan mukaan Metsäteollisuuden ilmoituksen ajankohta oli hieman yllättävä. Päätöksen sisältö ei kuitenkaan ollut täysin odottamaton.
Palola arvioi, että taustalla on strategia, jossa ensin ajetaan alas laajemmin keskitettyjä ratkaisuja tehneet keskusjärjestöt molemmin puolin, sitten luovutaan myös toimiala- ja liittokohtaisista sopimuksista ja mennään paikalliselle tasolle ja suoraan henkilökohtaiseen sopimiseen.
Palola pitää selvänä, että ay-liikkeen täytyy arvioida omia toimintatapojaan uudelleen ja myös terävöittää niitä.
– Ei me mitenkään pelätä tätä tai olla hermostuneita. Uskomme, että jatkossakin meidän jäsenliitot sopivat palvelusuhteen ehdoista siellä työpaikoilla.
Palolan mukaan henkilöstön edustajat saavat neuvotteluissa järjestöiltä täyden tuen.
– Jos kuvitellaan, että olemme jotenkin menossa kanveesiin, se on täysin turha luulo. Päinvastoin nythän järjestäytymisen merkitys tulee kasvamaan entisestään ja me tulemme tätä viestiä kyllä viemään työntekijöiden pariin ja suomalaisille työpaikoille.
Palola ihmettelee myös työnantajien täyskäännöstä suhtautumisessa neuvoteltavien sopimusten lukumäärään. Aiemmin niitä on haluttu karsia voimakkaasti.
– Jos nyt lähdetään tekemään työehtosopimuksia talokohtaisesti ja yrityskohtaisesti, niin kyllähän työehtosopimusten määrä moninkertaistuu.
Palolan mukaan nähtäväksi jää, mitkä ovat yritysten resurssit sopimusten tekoon.
– Oma arvioni on se, että onkohan tätä päätöstä mietitty ihan loppuun asti. Mutta se on heidän päätöksensä, ja sen mukaan me elämme, Palola toteaa.
Palolan mukaan metsäteollisuudessa kaikki yritykset eivät ole yrityskohtaisesta sopimisesta aivan samaa mieltä kolmen suuren metsäyhtiön kanssa.
Monet pienet yritykset eivät ole Palolan mukaan edes halunneet tehdä sopimuksia itse.
– Kyllähän tämä tarkoittaa ilman muuta sitä, että siellä tarvitaan lisää resursseja ja onhan sillä sitten ainakin joku työllistävä vaikutus. Mutta yritystasolle lähteminen tulee ilman muuta lisäämään työtä yrityksissä.
Palola muistuttaa myös, että siellä missä sovitaan työehdoista, sovitaan myös työrauhasta.
– Tämä saattaa johtaa turbulentimpaan työmarkkinailmastoon.
STTK:n edunvalvontajohtajan Katarina Murron mukaan on vielä ennenaikaista arvioida, lisääntyvätkö työtaistelut yrityskohtaisen sopimisen levitessä.
Murron mukaan on mielenkiintoista nähdä, onko yrityksillä halukkuutta tehdä ammattiliittojen kanssa yrityiskohtaisia työehtosopimuksia vai halutaanko sopia suoraan henkilöstön kanssa.
Murto uskoo, että ammattiliittojen taistelutahto kasvaa sitä mukaa, mitä enemmän heitä yritetään ohittaa sopimuksista neuvotellessa. Myös sovittelijajärjestelmän resurssit voivat joutua lujille.
– Ei varmasti näillä resursseilla pystytä pyörittämään työriitoja sovittelujärjestelmän osalta.
Murron mukaan myös niin sanotun yleisen linjan hakeminen voi olla uudessa mallissa vaikeaa.