STM:n kansliapäällikkö pitää perustuslakitulkintaa liian tiukkana sote-uudistuksessa
Soten perustuslaillinen tulkinta on rajattu tiukasti, sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee kritisoi.
Hän toivoo enemmän huomiota sille, että perustuslakikeskustelussa poliittisista asioista tehdään oikeudellisia.
Sillanaukee kirjoittaa blogissaan , että hallituksen sote-valmistelussa tutkittiin aikaisempia valmisteluja laajemmin hallinnon, talouden, johtamisen ja teknologian tieteenalojen tutkimustuloksia.
Niistä koetettiin Sillanaukeen mukaan hakea toimivia ratkaisuja niin resurssien tehokkaaseen käyttöön kuin siihen, miten palvelujen tuottajia kannustettaisiin paremmin saamaan palvelut sujuviksi ja vastamaan paremmin käyttäjien tarpeita sekä ottamaan ripeämmin käyttöön hyviksi havaittuja uusia käytäntöjä.
Sillanaukee näkee, että perustuslakivaliokunnan tulkinnassa kaikki on huolella ja tarkkaan säädeltyä, mikä johtaa siihen, että asiakkaan elämäntilanne ja palveluntarve eivät voi ohjata palveluita.
– Perustuslakitulkinnan kehittämistä on Suomessa tehty mallilla, jossa tutkitaan olemassa olevia tulkintoja ja lausuntoja ja niistä käydään keskustelua pääosin perustuslakivaliokunnan asiantuntijoina kuultavien kesken. Uusia näkökulmia ja erilaista asiantuntijuutta on keskusteluun vaikea tuoda.
Sillanaukee vertaa tilannetta maailman pyöreäksi todentamiseen.
– Aristoteleen aikana matemaatikot tekivät havaintoja ja tuottivat tiedon maapallon pyöreydestä, kun he kehittivät Pythagoraan väittämää. Asia jäi pariksi vuosituhanneksi sellaisten keskinäisten keskustelujen alle, jotka perustuivat skolastikkojen oikeina pitämiin teksteihin.
Julkiselle jää hoidettaviksi vaikeita ongelmia ja pahimmassa skenaariossa jonoihin hoidettaviksi ne ihmiset, joilla ei ole mahdollisuutta ostaa vakuutuksia.
STM:n kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee
Perustuslakivaliokunnan hylkäämässä valinnanvapausmallissa julkiset palvelut olisi yhtiöitetty, jotta ne olisivat olleet samassa kilpailuasemassa yksityisten yritysten kanssa.
Sillanaukeen mukaan kokonaisuus olisi ollut vahvemmin hallittavissa mallissa, jossa kaikki toimijat olisivat olleet mukana samalla pelikentällä ja pelanneet samoilla säännöillä maakuntien ja valtion ohjauksessa.
– Muutaman yön nukuttuani luulen, että olemme nyt avaamassa reitin universaalista mallistamme kohti vakuutuspohjaista järjestelmää, jossa palveluja tarvitseville voi muotoilla heidän tarpeidensa mukaisia tehokkaita, vaikuttavia ja joustavia palvelukokonaisuuksia – erityistason palveluita mukaan lukien, huomattavasti julkista järjestelmäämme ketterämmin ja vapaammin.
– Tämä maailma houkuttaa todennäköisesti monia ammattilaisia. Tätä kehitystä emme pysty ohjaamaan tai turvaamaan järjestelmän tasapainoa. Julkiselle jää hoidettaviksi vaikeita ongelmia ja pahimmassa skenaariossa jonoihin hoidettaviksi ne ihmiset, joilla ei ole mahdollisuutta ostaa vakuutuksia.
STM:n kansliapäällikkö Sillanaukee pitää perustuslakivaliokunnan tulkintalinjaa sosiaali- ja terveyspalveluiden kehityksen jarruna, mutta valiokunnassa syyttävä sormi osoittaa Sillanaukeen suuntaan.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) pitää lainvalmistelua huonona. Lapintien mielestä valinnanvapauslaki tuli eduskuntaan raakileena kiireen vuoksi eikä asiantuntijoiden näkemyksiä otettu huomioon.
– Perustuslakivaliokunta on edellyttänyt, että ministeriöiden kansliapäälliköt ovat ne vastuuvirkamiehet, jotka vastaavat lainvalmistelun korkeasta laadusta. Tässä voi katseita kääntää sosiaali- ja terveysministeriön suuntaan, Lapintie totesi tiedotustilaisuudessa viime viikolla.