SPD:n ero kristillisdemokraatteihin verrattuna näyttää olevan 1,5 prosenttiyksikköä – "Pitkä vaaliyö tulossa"
Sosiaalidemokraatit ovat saamassa tuoreimman ennusteen mukaan Saksan liittopäivävaaleissa niukan voiton. Ennuste julkaistiin sunnuntai-iltana kello 22.15 Suomen aikaa.
Saksan yleisradioyhtiö ZDF:n suuntaa-antavan ennusteen mukaan puolue olisi saamassa 26,0 prosentin ääniosuuden. Toiseksi eniten ääniä olisi tulossa kristillisdemokraateille, jolle ennustetaan 24,5 prosentin osuutta.
– Tästä on tulossa pitkä vaaliyö. Mutta se on selvää, että monet kansalaiset ovat laittaneet rastin äänestyslippuun SPD:lle, koska he haluavat muutoksen hallitukseen. Ja he haluavat myös seuraavaksi liittokansleriksi Olaf Scholzin, SPD:n kansleriehdokas Scholz sanoi puhuessaan puolueen kannattajille.
Sen sijaan vuoden 2017 vaaleihin verrattuna kristillisdemokraatit olisivat kärsimässä murskatappion, sillä neljä vuotta sitten puolue sai lähes 33 prosentin ääniosuuden. Tappiosta on tulossa CDU/CSU:lle historian huonoin vaalitulos.
– Tappio on karvas verrattuna vuoden 2017 vaalitulokseen, kristillisdemokraattien puoluesihteeri Paul Ziemak sanoi AFP:n mukaan puolueen vaalivalvojaisissa.
Puolueen liittokansleriehdokas Armin Laschet puolestaan valoi uskoa siihen, että kristillisdemokraatit ovat hallituksen muodostajapuolue.
– Teemme kaikkemme sen eteen, että voimme rakentaa tulevasta hallituksesta CDU-johtoisen, Laschet sanoi kannattajilleen Berliinissä.
Ääntenlaskun odotettiin venyvän myöhään yöhön.
Kolmanneksi eniten ääniä on saamassa vihreät, 13,9 prosenttia äänistä. Se on vihreille iso nousu neljän vuoden takaisesta vajaasta yhdeksän prosentin osuudesta, mutta silti puolue otti ensitiedot vastaan pettyneinä. Vielä keväällä vihreät oli mielipidekyselyissä jopa ykkössijalla.
– Halusimme voittaa kanslerin paikan, mutta ikävä kyllä se ei ollut mahdollista. Teimme virheitä, mutta saimme silti selvän mandaatin äänestäjiltämme ja aiomme kunnioittaa sitä. Tämä maa tarvitsee hallituksen, joka taistelee ilmaston lämpenemistä vastaan (…) Se on äänestäjiemme viesti, vihreiden kansleriehdokas Annalena Baerbock sanoi.
Vihreiden odotetaan ottavan niin sanotun kuninkaantekijän roolin hallitusneuvotteluissa.
Äärioikeistolainen AfD on saamassa 10,5 prosenttia ja liberaalipuolue FDP 11,7 prosenttia äänistä.
Laitavasemmiston Linkelle povataan viiden prosentin ääniosuutta. Linkelle se saattaa tietää putoamista pois parlamentista, mikäli puolue ei ylitä äänikynnystä. Se taas tietäisi vaikeuksia SPD:lle hallitusneuvotteluja ajatellen, sillä SPD:n on ennakoitu hahmottelevan vihervasemmistolaista hallitusta yhdessä vihreiden ja Linken kanssa.
Hallituksen muodostamisesta on povattu etukäteen pitkää prosessia. Tämä tietänee sitä, että väistyvä liittokansleri Angela Merkel saattaa joutua hallitsemaan maata vielä kuukausia ennen vetäytymistään eläkkeelle.
Sekä Scholz että Laschet vakuuttivat saksalaisen ARD-televisiokanavan haastattelussa, että hallitus on muodostettu jouluun mennessä.
Vuonna 2017 liittopäivävaalit pidettiin niin ikään syyskuussa, mutta vasta helmikuussa kristillisdemokraatit saivat hallituksen aikaan sosiaalidemokraattien kanssa.
Aktiivinen Saksa on EU:n etu, kommentoi ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) STT:lle sunnuntaina iltakahdeksan jälkeen.
Haavisto kertoi seuraavansa Saksan liittopäivävaalien tulosiltaa jännittyneenä tilanteessa, jossa sosiaalidemokraatit ja kristillisdemokraatit olivat lähes tasatilanteessa.
Haaviston mukaan vaalien voittajat ovat puolueita, jotka näkevät ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tärkeän jatkuvuuden ja kannattavat EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Haaviston mukaan Saksan rooli brexitin jälkeisessä EU:ssa on ollut kasvamassa.
Erityisesti Haavisto kertoi seuraavansa sitä, kuka valitaan Saksan uudeksi liittokansleriksi tehtävästä väistyvän Angela Merkelin jälkeen.
Haaviston mukaan liittokansleri Merkelin henkilökohtainen panos EU:n kehittämisessä on ollut suuri.
– Tässä tulee isot saappaat tulevalle liittokanslerille, Haavisto kuvaili.
Haavisto kertoi seuraavansa innostuneesti myös vihreiden menestystä.
Äänestyskopissa äänestäjät tekivät kaksi valintaa. Äänestyslipukkeessa ensimmäinen ääni annettiin äänestäjän vaalipiiriä edustavalle ehdokkaalle, toinen ääni poliittiselle puolueelle.
Ensimmäisellä valinnalla pyritään varmistamaan jokaisen lähes 300 vaalipiirin edustus Saksan liittopäivillä. Puolueen saamat äänet puolestaan määrittävät paikkamäärän. Eniten puolueääniä saanut puolue saa suurimman edustuksen liittopäivillä.
Saksan parlamentin koko vaihtelee, koska äänestäjät voivat jakaa äänensä eli voivat äänestää yhtä puoluetta ja antaa suoran ehdokasäänensä toisen puolueen ehdokkaalle.
Jos puolue saa suorilla ehdokasäänillä enemmän paikkoja kuin mihin se olisi oikeutettu puolueäänten valossa, saa se pitää ”ylimääräiset” paikkansa.
Esimerkiksi vuoden 2017 äänestyksessä liittopäiville valittiin 709 edustajaa, kun liittopäivien pienin mahdollinen paikkamäärä on 598. Tänä vuonna on ennakoitu, että paikkamäärä voi kasvaa entisestään.