Sote-teema rytmitti aluevaalien menestystä – "Pienissä kunnissa lähdettiin aktiivisesti liikkeelle"

Kokkola on Suomen suurin kaupunki, jossa äänestysprosentti nousi yli 50:n.
Aluevaalit

Tutkijan mukaan aluevaaleissa menestyneitä puolueita yhdistää se, että sote-teema sopi niille hyvin. Esimerkiksi keskustalla vaaleissa keskeinen teema eli alueellinen yhdenvertaisuus on niin sanottu käyntikorttiteema.

– Luulisin, että keskusta onnistui pitämään hyvin omat äänestäjänsä, koska alueellisuus oli kuin heille räätälöity teema, sanoo Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass STT:lle.

Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Jussi Westinen puolestaan huomauttaa, että aluevaalien äänestysinto oli aluevaaleissa voimakkaammin sidoksissa kunnan kokoon kuin viime kuntavaaleissa.

– Pienissä kunnissa lähdettiin aktiivisesti liikkeelle, Westinen sanoo.

Koko maan äänestysprosentti oli 47,5. Ainoastaan Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla uurnilla kävi yli puolet äänioikeutetuista.

Westinen uskoo, että näiden alueiden asukkaat lähtivät puolustamaan oman kotiseutunsa palveluita. Hän huomauttaa, että Keski-Pohjanmaan maakuntakeskus Kokkola on Suomen suurin kaupunki, jossa äänestysprosentti nousi yli 50:n.

– Juuri Keski-Pohjanmaata on käytetty esimerkkinä tarpeettoman pienestä hyvinvointialueesta, joten äänestäjät halusivat ehkä osoittaa vaalien merkityksen siellä, Westinen pohtii.

Alhainen äänestysprosentti pönkitti Wassin mukaan perinteisiä puolueita. Kokoomus sai äänistä 21,6 prosenttia, SDP ja keskusta reilut 19 prosenttia äänistä.

– Äänestäjät, jotka ylipäätään innostuivat osallistumaan, ovat todennäköisesti politiikkaan kiinnittyneempiä ja puolueuskollisia. Liikkuvuutta oli vähemmän jaossa.

Perussuomalaisten huonoa tulosta Wass tulkitsee sitä taustaa vasten, että puolueella oli ongelmia löytää sote-teemoihin itselleen ominaista kärkeä, josta samalla heijastuisi laaja asiantuntemus.

– Ongelmia on helppo osoittaa, ja ne ovat tässä sote-mallissa ilmeisiä, mutta niin vahvaan vasta-agendaan on äänestäjän vaikea tarttua. Etenkin kun perussuomalaisten ydinkannattajakunta suhtautuu jo lähtökohtaisesti kriittisemmin politiikkaan, Wass arvioi.

Hänestä oli melkein tyrmistyttävää, että puoluejohtaja Riikka Purra otti heikon äänestysprosentin sättimisen keskeiseksi sanomakseen sunnuntain vaalilähetyksissä.

– Kun syytetään äänestysprosenttia, syyllistetään epäsuorasti myös äänestäjiä. Perussuomalaisilla on kuitenkin aika keskeinen panos tässä, sillä esimerkiksi viime eduskuntavaaleissa äänestysaktiivisuuden nousu syntyi osin heidän kannattajiensa aktivoitumisesta, Wass sanoo.

Perussuomalaiset jäi aluevaaleissa noin 11,1 prosentin äänisaaliiseen, kun puolue sai vuoden 2019 eduskuntavaaleissa 17,5 prosenttia äänistä.

Wass ennakoi, että seuraavista eduskuntavaaleista tulisi ainakin osittain jälleen sote-vaalit.

– Samat teemat nousevat, kun aletaan hahmottaa, mitä korjausliikkeitä sote-uudistuksessa tarvitaan, hän sanoo.

Ratkaistavana on edelleen muun muassa, miten paljon hyvinvointialueille pitää suunnata lisää resursseja ja tarvitaanko maakuntaveroa.

Eduskuntavaaleihin mahtuu tietysti enemmän teemoja kuin aluevaaleihin, ja siten muunkin tyyppiset kysymykset voivat nousta esiin.