Sote-rahanjaossa tarvitaan Robin Hood -henkeä
Etelä-Savon sote-hanketta johtava Jouko Luukkonen haluaa, että sote-alueiden kantokyvystä huolehditaan valtionhallinnon tasolta.
– Vaikka sote-alueet menisivät miten vain, toiset niistä ovat rikkaampia kuin toiset. Mielestäni rahoituksessa tarvitaan kansallinen tasausjärjestelmä, Luukkonen sanoo.
Hallitus sai viime viikonloppuna aseteltua ensimmäiset askelmerkit sote-uudistuksessa. Näillä näkymin itsehallintoalueita on tulossa 18 ja sote-alueita kolme vähemmän.
Kolme itsehallintoaluetta saa siis näillä näkymin järjestää sote-palvelut yhteistyössä jonkun muun alueen kanssa.
Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallitusta 1990-luvulta saakka vetänyt Antti Hietaniemi ei pidä sote-alueiden määrää kaikkein ratkaisevimpana tekijänä sote- ja aluehallintouudistuksessa.
– Tärkeintä on, että saamme Suomeen maakuntahallinnon. Pääsemme vihdoinkin hallinnossa samalle viivalle kuin useimmat muut eurooppalaiset maat. Kun sote-asiat järjestetään maakunnallisesti, kunnat voivat keskittyä jatkossa perustehtäväänsä: elinvoiman ja yhteisöllisyyden kasvattamiseen, Hietaniemi linjaa.
Luukkonen uskoo, että Etelä-Savon maakunnalla on perusteet saada oma sote-alue.
– Ratkaisussa täytyy katsoa muutakin kuin maakunnan väestömäärää. Etelä-Savossa on pitkät välimatkat ja huomattavan paljon kesäasukkaita, Luukkonen muistuttaa.
Hän toimii maakunnan sote-palveluntuotantoalueen perustamishankkeen muutosjohtajana.
Sote-uudistus tulee voimaan vuoden 2019 alusta.
Sekä Keski-Pohjanmaalla että Etelä-Savossa olisi jo vuoden 2017 alussa valmius aloittaa maakunnallisena sote-alueena.
Väkimäärältään pieniin maakuntiin kuuluvassa Kainuussa taas on itsehallintokokeilun johdosta jo 10 vuoden perinteet maakuntahallinnosta sote-palveluiden ja toisen asteen koulutuksen hoitajana.
– Mielestäni siinä ei hävittäisi mitään, vaikka sote-alueita olisi se 18, Luukkonen sanoo.
– Sote-palveluiden integraatio tulee joka tapauksessa rakentaa lähimmän sairaalan kanssa painottaen peruspalveluja. Mukaan tulevat perusterveydenhuollon lisäsi myös sosiaalipalvelut, mikä näyttää sairaalapainottuneessa keskustelussa unohtuvan.
Saattaa olla, että noin 70 000 asukkaan Keski-Pohjanmaa liitetään suurempan sote-alueeseen, joko Ouluun tai Etelä-Pohjanmaahan.
– Jos emme saa omaa aluetta, mielestäni Keski-Pohjanmaalle luontevin yhteistyösuunta on pohjoisessa. Olemme jo pitkään tehneet yhteistyötä pohjoisen suuntaan esimerkiksi erikoissairaanhoidossa, Hietaniemi muistuttaa.
Tosin Hietaniemi uskoo muiden tapaan, että sote-alueista väännetään vielä moneen otteeseen.
Hietaniemen mielestä sote-keskustelussa on hieman dramatisoitu sitä, mitkä tehtävät jäävät millekin sairaaloille.
– Näinhän on ollut iän kaiken. Eri sairaaloilla on aina erilaisia tehtäviä.
Tosin päivystävien sairaaloiden määrää tullaan todennäköisesti vähentämään.
Yliopistosairaaloiden ja keskussairaaloiden tehtävät päätetään valtakunnan tasolla.
Hietaniemi uskoo, että sote-uudistuksen myötä aluesairaalaverkosto tulee muuttumaan, kun vastuu siirtyy itsehallintoalueille.
– Ne hallituksen tavoitteena olevat kolmen miljardin säästöt vaativat varmasti kipeitäkin päätöksiä. Kaikilla ei voi olla se asenne, että oman paikkakunnan sairaalan ylläpitämistä puolustetaan henkeen ja vereen, Hietaniemi sanoo.
Monet nykyiset aluesairaalat huolehtivat todennäköisesti jatkossa perusterveydenhuollosta.
Paras nimi on pelkkä maakunta.
Antti Hietaniemi
Hietaniemi ei toivo maakunnallisille itsehallintoalueille ihmistä viisaampia nimiä.
– Ehkä virkamiehille ja luottamusmiehille itsehallintoalue tai muu sellainen nimi voi olla ymmärrettäviä, mutta minusta paras nimi on pelkkä maakunta. Se on selkeä määritys ja arkijärjellä ymmärrettävissä.
Otsikkoa tarkennettu 13.11. klo 08:40
