Sopimuspalokuntiin tarvitaan lisää jäseniä – muuttoliike on kurittanut nuorisotoimintaa
Sopimuspalokuntiin tarvitaan uusia jäseniä, jotta koko maan pelastuspalvelut voidaan turvata, tiedottaa Suomen pelastusalan keskusjärjestö (SPEK). Palokuntayhteisöt ikääntyvät selvityksen mukaan neljä kertaa koko väestöä nopeammin.
Erityisesti harvaan asutuilla alueilla sopimispalokunta on usein ensimmäisenä onnettomuuspaikalla.
Sisäministeriön selvityksen mukaan pelastuspalveluiden turvaamiseksi Suomeen tarvitaan vuoteen 2030 mennessä tuhat pelastajaa lisää.
– Keski-ikä nousee palokunnissa, ja uutta verta tarvitaan, kertoo STT:lle SPEK:n kehittämispäällikkö Markku Savolainen.
Noin neljännes palokuntien uusista jäsenistä tulee nuoriso-osastoista, joten useimmat löytävät vasta aikuisiällä harrastuksen pariin. Palokuntien nuorisotoimintaa on kurittanut koronapandemia ja nuorten muuttoliike syrjäseuduilta suuriin kaupunkeihin.
SPEK:n mukaan jokaisella tulijalla on merkitystä, sillä sopimuspalokunnan hälytysosastoon saattaa kuulua noin 10–20 ihmistä.
Jos hälytysosastossa ei ole tarpeeksi jäseniä, voi Savolaisen mukaan käydä niin, että yksittäiset palokuntalaiset kuormittuvat liikaa ja lyövät hanskat tiskiin. Tällöin sopimus pelastuslaitoksen kanssa loppuu ja hälytystoiminta lakkaa.
– Ja sehän ei ole kenenkään etu. Kylällä on hyvä olla kuitenkin se palokunta, joka pystyy lähtemään kyläläisten apuun, Savolainen toteaa.
Jos paikkakunnalla ei ole palokuntaa, apu saapuu kauempaa naapurikunnista.
SPEK kannustaa etenkin aikuisia hakemaan mukaan harrastustoimintaan. Savolaisen mukaan sopimuspalokunnissa on hälytystehtävien lisäksi muitakin tehtäviä.
– On esimerkiksi tukiosasto, ja nuorten kouluttajista tahtoo olla hieman pulaa, hän toteaa.
Sopimuspalokuntalaiset osallistuvat toimintaan työn tai opiskelujen ohella. He eivät ole pelastuslaitosten ammattipelastajien tapaan päätoimisesti töissä palokunnassa.
Tänään alkaneella sopimuspalokuntaviikolla halutaan nostaa vapaaehtoista palokuntatoimintaa esiin ja rekrytoida uusia jäseniä.