SK: Terveysjätin toimitusjohtaja ei ole huolissaan henkilöstömitoituksesta – "ratkeaa ulkomaisella työvoimalla"
Terveysyritys Mehiläisen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää ei ole huolissaan siitä, että Suomeen tarvitaan arviolta 3 500 uutta työntekijää vanhustenhoitoon, jotta tuleva 0,7-henkilöstömitoitus voitaisiin toteuttaa.
– Ei pidä paikkansa, että henkilöstömitoitusta ei voisi toteuttaa tai että sitä pitäisi vielä lykätä, hän vakuuttaa Suomen Kuvalehdessä.
Järvenpään mukaan Mehiläisen rekrytointiyritys saa ulkomaalaisilta hoitajilta noin 5 000 hakemusta kuussa. Vuodessa luku on siis 60 000.
Tulijoita suomalaisvanhuksia hoivaamaan olisi tuhansittain etenkin Aasiasta.
– On esitetty väitteitä, että ei tänne kukaan halua tulla, koska täällä on kylmää ja pimeä ja korkea verotus. Joka näin julistaa ei joko tiedä, mistä puhuu tai sitten hänellä on jokin agenda.
– Suomi on maailman onnellisin, tasa-arvoisin, turvallisin maa. Palkkaus on kymmenkertainen verrattuna Intiaan ja Filippiineihin, Järvenpää muistuttaa.
Tuleva mitoitus koskee ympärivuorokautista vanhustenhoivaa. Mitoituksen piti tulla voimaan ensi huhtikuussa, mutta sitä viivästytettiin vuoden loppuun.
Mitoitukseen voidaan laskea sairaanhoitajien lisäksi esimerkiksi hoiva-avustajia, fysioterapeutteja, toimintaterapeutteja ja kuntoutuksen ohjaajia. Työvuorossa on aina oltava joku, jolla on lupa antaa lääkkeitä.
Janne-Olli Järvenpää sanoo, että työntekijäpula oli ennakoitavissa jo kolme vuotta sitten.
– Silloin nähtiin, että mitoitus on tulossa ja tulee työvoimapula, koska koulutusmäärät Suomessa eivät riitä.
Mehiläinen perusti oman rekrytointifirman, Healthcare staffing solutions. Se avasi toimiston Hongkongiin. Sieltä Mehiläinen palkkaa Hongkongiin hoitajiksi tulleita filippiiniläisiä ja muitakin kansallisuuksia.
Mehiläinen järjestää heille yhdessä suomalaisten ammattioppilaitosten kanssa noin yhdeksän kuukauden etäkoulutuksen, missä opiskellaan suomen alkeet ja hoiva-avustajan töihin liittyviä tietoja.
Koulutuksen ja kielikokeen läpäisemisen jälkeen tulijat lennätetään Suomeen. Mehiläisellä on muutama hoivakoti, jotka ovat erikoistuneet ulkomaisten työntekijöiden perehdyttämiseen. He työskentelevät siellä tyypillisesti noin kuukauden, minkä jälkeen he antavat ammattioppilaitokselle näytön. Sen jälkeen heidät voidaan laskea henkilöstömitoitukseen ja siirtää muihin hoivakoteihin.
Tähän mennessä Mehiläisen yhtiön kautta on tullut Suomeen 430 ihmistä. Suurin osa Mehiläisen omiin hoivakoteihin, mutta yhteensä 15 eri työnantajalle, myös julkiselle puolelle.
– Palaute on ollut todella hyvää. Ammattitaito on täysin riittävä tai erinomainen, palveluasenne loistava. He ovat iloisia, sitoutuneita ja motivoituneita, Järvenpää sanoo.
Ainoa ongelma Järvenpään on ollut heikko suomen kielen taito.
– Mutta ei sitä opi kuin muuttamalla Suomeen.
Järvenpään mukaan ulkomailta voitaisiin helposti palkata vaikka kaikki 3 500 hoitajaa, jotka uuden hoitajamitoituksen laskelmien mukaan tarvitaan esimerkiksi uusilla hyvinvointialueilla.
– Onhan se erikoista, että sanotaan, että on henkilöstöpulaa, jos ei kuitenkaan haluta rekrytoida. Nyt pitäisi ottaa kollegoiksi ihmisiä opettelemaan suomea, hän ehdottaa.
Todellinen syy voi Järvenpään mukaan olla myös rahapula. Hyvinvointialueet ovat ilmoittaneet, että niillä on ensi vuonna 1,5 miljardia liian vähän rahaa käytettävissä.
– Yritetään ehkä vielä lobata, jotta henkilöstömitoituksen nostoa lykättäisiin tai se peruttaisiin, hän arvioi.