Suuri enemmistö ei innostu seurakuntavaaleista – arvokysymykset ja taloudellisen niukkuuden hallinnointi painottuvat vaaliteemoissa
Marraskuun seurakuntavaaleissa valitaan päättäjät evankelisluterilaisen kirkon kirkkovaltuustoihin. Osa vaaliteemoista on hyvinkin paikallisia, mutta nyt valittavat valtuutetut osallistuvat aikanaan myös kirkolliskokouksen maallikkoedustajien valintaan.
Vaaliteemoissa painottuvat arvokysymykset, arvioi tutkija Veli-Matti Salminen Kirkkohallituksen tutkimus- ja koulutusyksiköstä. Niitä ovat esimerkiksi tasa-arvo, vähemmistöjen asema ja yhdenvertaisuus. Toisaalta myös talouskysymykset ovat usein samalla arvokysymyksiä.
– Yksi kysymys on talous ja kiinteistöt. Tämä koskee aika lailla kaikkia seurakuntia, sanoo Salminen.
Seurakuntien taloudenhoidossa on syytä varautua merkittäväänkin verotulojen vähentymiseen, hän toteaa. Monissa seurakunnissa keskustellaan siitä, pitäisikö joistakin kiinteistöistä luopua – ja jos, niin mistä.
Myös seurakuntien metsäomaisuus on sekä taloudellinen että arvokysymys: toisaalta metsä on tulonlähde, toisaalta moni seurakuntalainen haluaisi lisätä metsien suojelua.
– Tämä on tasapainoilua, sanoo Salminen.
Seurakuntavaalien ehdokkaista suuri osa on yli 50-vuotiaita. Runsaat puolet ehdokkaista kertoo tuntevansa yhteenkuuluvuutta johonkin hengelliseen yhteisöön tai herätysliikkeeseen.
– Seurakuntien luottamushenkilöt usein ovat arvomaailmaltaan konservatiivisempia kuin kirkon jäsenet keskimäärin, luonnehtii Salminen.
Noin viidesosa ehdokkaista on puoluetaustaisten valitsijayhdistysten listoilla. Salmisen mukaan puolueiden merkitys on vuosien saatossa vähentynyt ja muilla perusteilla koottuja ehdokaslistoja nousee enemmän. Valitsijayhdistyksen taustavoimana voi olla esimerkiksi jokin herätysliike.
Liberaaleista ryhmistä Tulkaa kaikki on näkyvin ja ehdokasmääriltään suurin. Tulkaa kaikki -ehdokaslistoja on etenkin isoissa kaupungeissa.
Viime seurakuntavaaleissa vuonna 2018 äänestysprosentti oli 14,4. Salminen suosittelee kirkon jäsenille äänestämistä tämänkertaisissa vaaleissa.
– Kun äänestysprosentti on korkeampi, silloin useampi erilainen ihminen äänestää ja saadaan monipuolisempaa joukkoa läpi. Korkea äänestysprosentti ei välttämättä takaa sitä, että on intoa lähteä uudistuksiin – mutta se mahdollistaa sen, hän sanoo.
– On paljon merkitystä sillä, mikä on toimintakulttuuri. Sitä luottamushenkilöt osaltaan luovat. Onko se kutsuva, luoko sentyyppistä henkeä, että kaikki ovat tervetulleita vai ei.
Vaalikone on ollut käytössä jo muutamissa seurakuntavaaleissa. Erona valtiollisiin ja kuntavaaleihin on se, että vaalikoneen taustalla on evankelisluterilaisen kirkon viestintä eikä esimerkiksi jokin media.
– Vaalikone on teknisesti sama kuin Ylellä, kertoo verkkoviestintäpäällikkö Lari Lohikoski kirkon viestinnästä.
Vaalikoneen tarkoitus on auttaa löytämään sopiva ehdokas ja tehdä näkyväksi ehdokkaiden välisiä eroja. Kone löytyy verkko-osoitteesta seurakuntavaalit.fi/vaalikone.
– Joukossa on hankalia kysymyksiä. Tämä on äänestäjiä varten tehty.
Esimerkiksi kirkon auttamistyötä pidetään laajasti tärkeänä, mutta vaalikoneessa ehdokas joutuu asettamaan autettavat tärkeysjärjestykseen. Osa ehdokkaista on jättänyt osan kysymyksistä vastaamatta.
– Äänestäjät voivat tämänkin perusteella arvioida ehdokkaita, huomauttaa Lohikoski.