Selvitysryhmä näkee työelämässä viisi suurta murrosta – "Sosiaaliturva muutettava työnteon muodoista riippumattomaksi"

Yli hallituskausien ulottuvat tavoitteet ovat elinehto tulevaisuuden työelämän haasteisiin vastaamiselle. Työn kuva monipuolistuu niin, että sosiaaliturvakin on muutettava työnteon muodoista riippumattomaksi, Johannes Koponen, Demos Helsinki -ajatushautomon johtaja, kuvaa tuoreen työelämäselvityksen tuloksia.

Selvityksellä haetaan vastauksia tulevaisuuden työelämän kysymyksiin. Hanke on osa hallituksen valmistelemaa tulevaisuusselontekoa.

Selvityksen tuloksia esitelleen Koposen mukaan työryhmä on löytänyt viisi suurta teemaa, jotka ovat murroksessa työelämässä. Teemat ovat työn rakenteet, sisällöt, osaaminen, merkityksellisyys ja toimeentulo.

– Ammatinkuvat hälvenevät. Työssä selvitetään asioita ja opitaan yhä enemmän yhdessä, mikä korostaa myös työntekijän yhä aktiivisempaa roolia yhteisön kehittämisessä. Kun työntekijä on itsensä johtaja, korostuu myös työyhteisön sisäisen luottamuksen tarve.

Myös työllisyyden ja työttömyyden raja hälvenee.

– Tulevaisuudessa ei ole enää työttömiä. On töissä tai erilaisissa välitiloissa olevia. Perinteisen työn ja työttömyyden tilalle tulee vaiheita, joissa kouluttaudutaan, ollaan vapaaehtoistöissä, osittain työelämässä tai yrittäjänä ja niin edelleen, Sitran tulevaisuustutkija Mikko Dufva kommentoi ryhmän tuloksia.

Tilastokeskuksen erityisasiantuntija Anna Pärnänen näkee viiden kohdan listassa erityisesti työelämän rakenteiden sekä toimeentulon kysymysten linkittyvän yhteen eniten.

– Työnantaja–työntekijä-suhde ja toimeentulon kysymykset liittyvät vahvasti toisiinsa. Perustulo, tai vastaava takuu perustoimeentulosta, voisi toimia ponnistuslautana työelämän roolien vaihtelulle. Työntekijän ja yrittäjän välimuodot tulevat yleistymään. Tällä hetkellä esimerkiksi provisiopalkkaa saavat ovat esimerkki työntekijän ja yrittäjän välimuodosta.

Työelämän sirpaloitumiseen vastaamisesta asiantuntijat ovat yhtä mieltä: tarvitaan perustavanlaatuisia rakenteellisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat sekä työnteon että perustoimeentulon kaikenlaisissa vaiheissa.

– Pitkän aikavälin politiikalla ja selkeillä tavoitteilla päästään murroksen yli. Tavoitteiden pitää ulottua hallituskausien yli ja yksittäiset toimenpiteet on tehtävä käsi kädessä suurempien tavoitteiden kanssa. Hallinnon on muututtava ilmiölähtöiseksi. Suuremmat ilmiöt leikkaavat monen eri hallinnonalan läpi, joten ministeriöidenkin tulee tehdä yhä enemmän yhteistyötä, Dufva näkee.

Merkityksellisyys, eli työn ja muun elämän mielekkyys, on myös merkittävä osa selvitystä.

– Suomalaiset kokevat saavansa elämäänsä merkityksen työn kautta. Omalla työllään ihmiset tuntevat kuuluvansa yhteiskuntaan. Tällaisia merkityksiä ei koeta saatavan mistään muusta. Vaikkei työ olekaan aina tärkein hyvinvointitekijä, osattomuuden ja merkityksettömyyden tunne tulee nimenomaan työttömyydestä, Koponen sanoo.

Työn tahtotila -hankkeen toteuttajat ja valtioneuvoston kanslia julkistivat tänään 5.4. työ- ja elinkeinoministeriössä ”Pitkän aikavälin politiikalla läpi murroksen – tahtotiloja työn tulevaisuudesta” -selvityksen.