Sarajevon olympialaiset olivat Suomelle jättimenestys – Järkyttävä murhenäytelmä tuhosi kaiken alle vuosikymmen myöhemmin

Olympialaiset

Kaikki vaikutti hyvältä, kun taitoluistelija Sandra Dubravcic kohotti soihtunsa. Oli helmikuu vuonna 1984.

Kukkuloiden ja vuorten keskellä sijaitsevan Sarajevon taivas näytti sumuiselta. Miljoonat televisiokatsojat ympäri maailman seurasivat, kun aikakaudelle tyypillisiin toppa-asuihin pukeutuneet tanssijat hakeutuivat syvään kumarrukseen Dubravcicin odotellessa hetken soihtunsa kanssa.

Viimein hän sytytti maljan. Olympiatuli roihahti minareeteistaan tunnetun historiallisen kaupungin ylle. Rauhan juhla eli olympialaiset olivat saapuneet Sarajevoon.

Kisoista on nyt kulunut tasan 40 vuotta.

Ja kunnon urheilujuhlan Sarajevo maailmalle tarjosikin. Mitaleista mitteli yli 1 200 urheilijaa 49 maasta.

Erityisesti kisat jäivät mieleen suomalaisille. Elettiin vielä yhtenäiskulttuurin aikaa, jolloin kaikkialla Suomessa seurattiin herkeämättä sinivalkoisten urhelijoiden menestystä. Sitä tulikin oikein roppakaupalla.

Kisojen kiistaton kuningatar oli hiihtäjä Marja-Liisa Hämäläinen, joka tunnettiin myöhemmin sukunimellä Kirvesniemi.

Hämäläinen toi Suomelle kaikkiaan kolme olympiakultamitalia, kun hän vei nimiinsä kaikki kisojen naisten yksilömatkat eli 5 kilometrin, 10 kilometrin ja 20 kilometrin kisat.

Hämäläisen kultasade täydentyi vielä viestipronssilla. Hänen lisäkseen pronssijoukkueessa hiihtivät Eija Hyytiäinen, Marjo Matikainen ja Pirkko Määttä.

Hämäläinen oli kolmella kullallaan ja yhdellä pronssillaan kisojen menestynein urheilija.

Sarajevosta alkoi myös toinen hyvin tunnettu suomalainen urheilutarina, kun mäkihyppääjä Matti Nykänen saavutti ensimmäisen olympiakultansa suurmäessä.

Ensimmäisen mäkihypyn maailmanmestaruuden hän oli toki voittanut jo kaksi vuotta aiemmin Oslossa 1982.

Sarajevossa Nykänen täydensi mitalikaappiaan myös normaalimäen hopeallaan.

Neljä vuotta myöhemmin Galgaryssa Nykänen teki niin sanotusti Marja-Liisat. Hän saavutti vuoden 1988 olympialaisissa kolme kultaa.

Hämäläisen ja Nykäsen lisäksi Suomi menestyi Sarajevossa muutenkin.

Jouko Karjalainen saavutti yhdistetyssä hopeaa. Saman teki Aki Karvonen maastohiihdossa miesten 15 kilometrin kisassa. Karvonen nappasi myös pronssin miesten kuninkuusmatkalla eli 50 kilometrin hiihdossa.

Hämäläisen kumppani ja myöhempi aviomies Harri Kirvesniemi sai pronssimitalin miesten 15 kilometrin hiihdossa.

Karvonen ja Kirvesniemi olivat myös mukana miesten pronssia saavuttaneessa viestijoukkueessa. Siinä hiihtivät myös Juha Mieto ja Kari Ristanen.

Pronssia Suomeen toivat Sarajevosta myös mäkihypääjä Jari Puikkonen ja yhdistetyn urheilija Jukka Ylipulli.

Kaikkiaan Suomi sai Sarajevosta 13 mitalia. Se on enemmän kuin koskaan ennen tai sen jälkeen talviolympialaisissa.

Vaikka kisat Sarajevossa sujuivat järjestelyiltään hyvin, pinnan alla kiehui.

Sosialistista Jugoslavian liittotasavaltaa rautaisella otteella johtanut presidentti Josip Tito oli kuollut vuonna 1980. Etnisesti moninaisen maan yhtenäisyys rakoili. Nationalistiset tuulet vain kiihtyivät kisojen jälkeen, etenkin vuosikymmenen loppua kohti tultaessa.

1990-luvulla koko Jugoslavia hajosi. Se oli verinen prosessi, jonka aikana käytiin useita erillisiä sotia. Ne tunnetaan yleensä nimityksellä Jugoslavian hajoamissodat.

Kaikkein verisin ja julmin oli Bosnian sota. Sen aikana Sarajevo joutui piiritetyksi lähes neljäksi vuodeksi.

Vuorten ja kukkuloiden keskellä sijaitseva entinen olympiakaupunki oli piirittäjilleen helppo kohde. Kaupunkia tulitettiin jatkuvasti.

Erityisen piinallisia olivat kaupungin rakennuksiin soluttautuneet tarkka-ampujat, jotka ampuivat kaduilla juoksevia ihmisiä. Erityisen tunnettu oli “Sniper Alleyksi” ristitty katu, jota sarajevolaiset joutuivat käyttämään vedenhakureissujensa kulkureittinä. 

Sarajevon piirityksessä kuoli yhteensä noin 12 000 ihmistä. Joukossa on paljon siviilejä, myös lapsia. Haavoittuneiden ja loukkaantuneiden määrät olivat moninkertaisia.

Sarajevon piiritys oli Syyrian Aleppon piiritykseen saakka modernin historian pitkäaikaisin piiritys.

Sodan seurauksena lukemattomat talviolympialaisten kisapaikat ja maamerkit tuhoutuivat.