Saksan liittokansleri Scholz tapaa Erdoganin Turkissa – tapetilla hävittäjäkaupat ja maahanmuutto
Saksan liittokanslerin Olaf Scholzin on määrä tavata tänään Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan Istanbulissa.
Kyseessä on Scholzin ensimmäinen vierailu Turkissa kahteen ja puoleen vuoteen. Erdogan puolestaan vieraili Saksassa viime vuonna.
Saksalaisten ja turkkilaisten medioiden mukaan tapaamisessa keskustellaan pääasiassa Israelin ja äärijärjestöjen välisistä konlifkteista Lähi-idässä, Ukrainan sodasta sekä siirtolaiskysymyksestä.
Tapaamisessa puhutaan myös aseviennistä, sillä Turkki haluaa hankkia osittain Saksassa valmistettuja Eurofighter Typhoon -hävittäjiä.
Saksalaisen Deutsche Welle -kanavan turkinkielinen uutissivusto ennusti tapaamisesta ”vaikeaa” päivä ennen h-hetkeä Istanbulissa.
Erdogan on ollut Saksan kanssa hyvin eri linjoilla suhtautumisessa Gazan konfliktiin sekä Israelin hyökkäykseen Libanonissa. Erdogan on arvostellut Israelin toimia ja jopa verrannut Israelin pääministeriä Benjamin Netanjahua natsi-Saksan diktaattoriin Adolf Hitleriin ja luonnehtinut Saksan terroristijärjestönä pitämää Hamasia islamin puolesta taistelevaksi ryhmäksi.
Israelin liittolaisena Saksa puolestaan on asettunut tukemaan Israelia ja sanonut Israelilla olevan oikeus puolustaa itseään, kehottaen kuitenkin Israelia yhä useammin hillitsemään hyökkäyksiään.
Deutsche Wellen tietojen mukaan Saksa voi tästä huolimatta näyttää vihreää valoa Turkin toiveelle saada 40 Eurofighter Typhoon -hävittäjää, mutta Saksa voi hidastaa niiden toimittamista ja rajoittaa sitä, kuinka Turkki saa käyttää hävittäjiä.
Hävittäjien valmistukseen osallistuvat Britannia, Italia tai Espanja voivat myös estää sopimuksen, mutta AFP:lle puhuneiden turkkilaislähteiden mukaan hävittäjien myyntiä on jarruttanut erityisesti erimielisyydet Israelin toimista Lähi-idässä.
Medioille puhuneet asiantuntijat uskoivat hävittäjäsopimuksen syntyvän lopulta.
– Loppujen lopuksi molemmat osapuolet tarvitsevat toisiaan sekä poliittisesti, taloudellisesti että väestöjensä suhteiden näkökulmasta, arvioi Turkkiin keskittyvän CATS-tutkimuslaitoksen johtaja Hurcan Asli Aksoy Deutsche Wellelle.
Erimielisyyksistä huolimatta Saksa tarvitsee yhteistyötä Turkin kanssa, sillä se toivoo Turkin tekevän enemmän siirtolaisten kauttakulun rajoittamiseksi Eurooppaan ja Saksaan.
Scholzin hallitukseen on viime aikoina kohdistunut paineita maahanmuuton vähentämiseksi erityisesti siitä lähtien, kun syyrialaismies sai syytteet kolme ihmistä surmanneesta veitsihyökkäyksestä Länsi-Saksan Solingenissa elokuussa. Edellisvuonna Saksassa tapahtui myös eniten väkivaltaisia hyökkäyksiä siirtolaisten asumuksiin sitten vuoden 2016, ja maahanmuuttoa vastustava äärioikeistolainen Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD) on kasvattanut suosiotaan.
Asiantuntijoiden mukaan Saksa ja Turkki ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että hallitsematonta maahanmuuttoa tulee rajoittaa.
Viime kuussa Saksa sanoi Turkin kanssa tehdyn sopimuksen Saksan hylkäämien turvapaikanhakijoiden palauttamisesta, mutta Turkki on kiistänyt tämän.
Turkin ja Saksan suhteet ovat olleet jo vuosisadan ajan läheiset mutta hankalat, sillä Saksassa asuu noin kolme miljoonaa turkkilaista eli EU:n alueen suurin turkkilaisväestö. Heistä valtaosa polveutuu 1950–1970-luvuilla Saksaan vierastyöläisiksi lähteneistä turkkilaisista, mutta maassa on myös paljon poliittisia pakolaisia Turkista.
Saksan johto on usein arvostellut ihmisoikeuksien polkemista sekä sananvapauden rajoittamista Erdoganin johtamassa Turkissa.
Turkin poliittiset ongelmat sekä ihmisoikeustilanne Turkissa ovat usein heijastuneet myös Saksan turkkilaisvähemmistöön, johon Turkin johdolla on paljon vaikutusvaltaa ja joista merkittävällä osalla on yhä Turkin kansalaisuus ja oikeus äänestää Turkin vaaleissa.
Esimerkiksi heinäkuussa maiden välillä puhkesi odottamaton kriisi, kun Turkin jalkapallomaajoukkueen puolustaja Merih Demiral tuuletti voittomaaliaan ultranationalistisella käsimerkillä. Tähän Saksan sisäministeri Nancy Faeser reagoi tuomitsemalla jalkapallon EM-kisojen ja Saksan urheilukenttien käyttämisen rasismin alustana.