Saksan liittokansleri Merz Brysseliin: Haluaa vakuuttaa Belgian Ukrainan sotakorvauslainasta
Saksan liittokansleri Friedrich Merz matkaa tänään perjantaina Brysseliin keskustelemaan Ukrainan taloudellisesta tukemisesta.
EU-komissio esitti keskiviikkona kahta vaihtoehtoa Ukrainan rahoitustarpeiden turvaamiseksi seuraavalle kahdelle vuodelle: EU:n ottama yhteinen laina, joka taataan EU-budjetista, tai sotakorvauslaina.
Sotakorvauslaina rahoitettaisiin Venäjältä jäädytettyjen varojen käteistuotoilla. Ukraina maksaisi EU:lle takaisin vain siinä tapauksessa, jos Venäjä maksaisi maalle sotakorvauksia.
Monet jäsenmaat, kuten Suomi, ovat pitäneet sotakorvauslainaa reiluimpana ja parhaana vaihtoehtona Ukrainan tueksi. Jäädytetyistä venäläisistä varoista valtaosaa hallinnoiva Belgia on sen sijaan vastustanut ajatusta, koska maa muun muassa pelkää mahdollisia vastatoimia Venäjän suunnalta.
Saksan Merzin oli ollut määrä vierailla Norjan pääkaupungissa Oslossa, mutta hän on päättänyt sen sijaan lähteä Brysseliin keskustelemaan sotakorvauslaina-asiasta.
Saksan hallinnon edustajan mukaan Merzin on määrä illallistaa Belgian pääministerin Bart De Weverin ja EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kanssa.
Merz sanoi torstaina, että hän haluaa keskustella siitä, miten EU:ssa voitaisiin edistää ajatusta sotakorvauslainasta. Merz sanoi, ettei hän halua kääntää De Weverin päätä, vaan vakuuttaa hänet siitä, että ehdotettu tapa on oikea ratkaisu Ukrainan tukemiseksi.
Belgia on pelännyt Venäjän mahdollisia oikeustoimia ja vastatoimia, jotka voisivat olla Belgialle hintavia. Belgia on myös huolissaan sitä, että jos pakotteet syystä tai toisesta raukeaisivat, Venäjä vetäisi varansa heti pois Euroopasta ja lasku lankeaisi Belgian maksettavaksi.
Komission keskiviikon esityksessä onkin mukana nyt niin sanottu solidaarisuusmekanismi Venäjän vastatoimien varalta. Mekanismi perustuisi kahdenvälisiin kansallisiin takauksiin tai EU:n budjettiin. Lisäksi jäädytettyjen varojen palautus Venäjälle kiellettäisiin. Esitys koskisi kaikkia venäläisvaroja Euroopassa, ei vain Belgiassa olevia.
Lisäksi komissio esittää EU:n budjetin sääntöjen muuttamista niin, että Ukrainalle voidaan antaa yhteistä lainaa budjettia vastaan. Tämä voisi komission mukaan edistää molempia esitettyjä ratkaisuja.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) suhtautui torstaina toiveikkaasti siihen, että jäädytetyistä varoista voitaisiin tehdä päätös pian. Hänen mukaansa tavoitteena on löytää ratkaisu ennen EU-huippukokousta, vaikka hän myönsikin, että ”viimeiset metrit ovat vaikeat”. Huippukokous pidetään 18. joulukuuta.
– Minun mielestäni Belgian huolet ovat liittyneet rahoitusvakauteen, riskien hallintaan ja siihen, että se laillisuuspohja on kunnossa. Minusta näissä on löydetty riittävät ratkaisut, hän sanoi.