Sähköautoja ja hybridejä voi olla vuosikymmenen lopussa 600 000 – maaseudulla latauspisteiden rakentaminen voi vaatia lisää tukia

Sähköautot

Uudesta sähköautosta ei todennäköisesti tarvitse enää muutaman vuoden kuluttua pulittaa sen enempää kuin polttomoottoriautostakaan.

Professori Heikki Liimatainen Tampereen yliopistosta kertoo, että joidenkin arvioiden mukaan sähkö- ja polttomoottoriautojen hankintahinnoissa ei ole enää 2020-luvun loppuvuosina juurikaan eroa.

–  Ja jos elinkaarikustannuksia laskee, niin siinä mielessä jo tälläkin hetkellä sähköauto on 10–15 vuoden laskenta-ajalla halvempi kuin polttomoottoriauto, Liimatainen toteaa.

Sähköautojen määrää Suomessa pyritäänkin lisäämään voimakkaasti kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä. Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi syyskuussa ennusteen, jonka mukaan sähkökäyttöisiä henkilöautoja olisi maassamme vuoteen 2030 mennessä 600  000.

Liimataisen mukaan ministeriön ennuste vaikuttaa realistiselta, varsinkin kun otetaan huomioon, että siihen on laskettu täyssähköautojen lisäksi myös lataushybridit.

–  Automääränä se 600  000 on varmasti saavutettavissa, ja toivottavasti jakauma on enemmän täyssähköautojen puoleen vuoteen 2030 mennessä, Liimatainen toteaa.

Tällä hetkellä Suomessa on rekisterissä kaiken kaikkiaan yli 2,8 miljoonaa henkilöautoa. Tätä lukua vasten katsottuna autokannasta selkeästi suurin osa olisi vuosikymmenen lopussakin polttomoottorilla toimivia.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tilastojen mukaan täyssähköisten henkilöautojen osuus ensirekisteröinneistä oli marraskuussa 14,3 prosenttia, ja myös käytettynä maahantuotujen täyssähköautojen määrä on ollut koko vuoden tasaisessa kasvusuunnassa.

–  Jos vertaa vaikka vuoden takaiseen tilanteeseen, niin silloin täyssähköautojen osuus ensirekisteröinneistä on ollut vain 3,6 prosenttia, eli todella huimaa kasvua, toteaa johtava asiantuntija Outi Ampuja Traficomilta.

Osaltaan sähköautojen menekkiin vaikuttaa vuodesta 2018 alkaen käytössä ollut 2  000 euron hankintatuki, jonka hakumäärät ovat Ampujan mukaan myös voimakkaassa kasvussa.

–  Tänä vuonna tukea on myönnetty 4  315 kappaletta, kun koko viime vuonna tehtiin reilut kaksituhatta hankintatukipäätöstä.

Autoilijoita pyritään ohjaamaan sähköautojen pariin myös lokakuussa voimaan tulleella täyssähköautojen autoveron poistolla. Vielä toistaiseksi hybridiautoja kuitenkin myydään Suomessa lähes kaksi kertaa enemmän kuin täyssähköautoja.

–  Se suhdeluku saisi kyllä olla toisinpäin, että niitä päästövähennyksiä saataisiin merkittävästi aikaan. Yksi tekijä voi olla se, että täyssähköautoja ei ole vielä tarjolla pienemmissä autokokoluokissa, Heikki Liimatainen toteaa.

Sähköautojen yleistyessä myös sähköisten latauspisteiden verkostolta vaaditaan enemmän. Euroopan unioni on parhaillaan päivittämässä vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevaa direktiiviä. Uuden ehdotuksen mukaan vuoden 2030 loppuun mennessä vähimmäisvaatimukset täyttäviä latausasemia tulisi olla 60 kilometrin välein.

Liikenteenohjausyhtiö Fintrafficin tietojen mukaan tämän vuoden toukokuun ja joulukuun välillä latauspisteiden määrässä tapahtui suhteellisen suurta kasvua Suomessa.

Toukokuussa erilaisia sähköautojen latauspisteitä oli hieman yli 5  600, mutta joulukuuhun mennessä tuo määrä oli kasvanut lähemmäs seitsemää tuhatta.

Fintrafficin vaikuttavuusjohtaja Mikko Saariaho kertoo sähköpostitse, että osaltaan latauspisteiden määrässä tapahtunutta nopeaa kasvua voi selittää se, että tietoa on saatu kerättyä entistä kattavammin. Saariahon mukaan näyttää joka tapauksessa siltä, että latausinfrastruktuuri kehittyy Suomessa vähitellen eteenpäin samalla, kun ladattavien ajoneuvojen määrä liikenteessä lisääntyy.

Teknologiateollisuuden tilannekatsauksen mukaan yhtä pika- tai suurteholatauspistettä kohti on tällä hetkellä 35 täyssähköautoa.

Sähköautoilun kannalta tärkeät latausmahdollisuudet taloyhtiöissä paranevat vähitellen, esimerkiksi peruskorjauksien yhteydessä asennettavien latauspisteiden myötä.

–  Tokihan täyssähköautoa ladataan yleisimmin kotona, mutta kyllä tämä julkinen latausinfrakin on laajentunut koko ajan, Traficomin Ampuja sanoo.

Suurissa kaupungeissa ja pääteiden varsilla latauspisteitä on, mutta pääväylien ulkopuolella tilanne on haastavampi.

–  Vähän vähemmän liikennöityjen teiden varsilla voi olla ongelmia saada markkinaehtoisesti tarpeeksi latauspisteitä. Ehkä tällaisia kohdennettuja latausinfran kehittämisen tukia tarvitaan jatkossa jonkin verran, että saadaan kattava verkko, professori Liimatainen Tampereen yliopistosta arvioi.