Saarikko vastaa kokoomuksen Vartiaiselle MTV:llä: "Minulle politiikan lähtökohdaksi ei sovi katsoa taulukosta, minne ihmiset on tuottavinta sijoittaa"

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko ihmettelee kokoomuksen helsinkiläisen pormestariehdokkaaksi pyrkivän kansanedustaja Juhana Vartiaisen keskittämispuheita MTV:n kolumnissaan.

Vartiaisen mielestä keskittämällä väestöä muualta Suomesta Helsinkiin ihmisten tuottavuus ja Suomen kilpailukyky paranee. Saarikko pitää linjausta kummallisena.

– Minulle politiikan lähtökohdaksi ei sovi katsoa taulukosta, minne ihmiset on tuottavinta sijoittaa.

– Ajattelen, että ihmisillä on erilaisia asumisen toiveita, ja ne pitää saada elää todeksi. Siksi päättäjien on rakennettava hyvän elämän puitteita maalle, kyliin, keskuksiin ja kaupunkeihin. Tämä on keskustalaisen ihmisistä lähtevän aluepolitiikan ydintä, Saarikko kirjoittaa.

Saarikko muistuttaa, ettei keskittäminen ole helsinkiläistenkään etu.

– Ei vinoutunut väestökehitys ole luonnonlaki tai vauhditettava asia. Hienossa Helsingissämme pieni- ja keskituloiset ihmiset kärsivät asumisen korkeasta hinnasta jo nyt. Moni myös pelkää tärkeiden luontokohteiden jäävän rakentamisen alle. Tasapainoisempi aluekehitys on helsinkiläistenkin etu. Nyt siihen on aukeamassa uusia mahdollisuuksia.

Paikkariippumattomuuden aikakaudella Saarikko näkisi mieluummin uuden todellisuuden mahdollisuudet.

– Olisi virhe jättää tämä iso muutos politiikassa huomiotta ja keskittyä pyörittelemään vanhoja levyjä. On aika panostaa monipaikkaiseen Suomeen, jossa yhä useampi voi valita asuinpaikkansa, työpaikan sijainnista riippumatta.

– Asuinpaikkoja voi olla myös useampi kuin yksi. Palvelut, johtaminen, byrokratia ja verkkoyhteydet on viritettävä tähän valmiiksi.

Kasvu syntyy myös maakunnissa, Saarikko terävöittää.

Keskustan puheenjohtaja muistuttaa, että maaseudun elinkeinot ovat korvaamattomia myös kaupunkilaisille.

– Tyhjin vatsoin eivät bisnekset suju.

Metsä Groupin Kemin miljardi-investointi ei olisi mahdollinen ilman tuhansia ihmisiä, jotka tekevät töitä maaseudulla, Saarikko huomauttaa. Fossiilisten materiaalien korvaaminenkaan ei onnistu ilman maaseudun uusiutuvia raaka-aineita.

– Terve talous ja ilmastonmuutokseen vastaaminen edellyttävät koko Suomen mahdollisuuksien hyödyntämistä. Monet Suomen vientituotteista taotaan seutukaupunkien konepajoissa.

– Työpaikat ovat aina olleet keskeinen tekijä alueiden kehityksessä. Nyt muutosta on ilmassa. Aiemmin yritykset keskittyivät imuroimaan osaajia paikan päälle osaamiskeskittymiin. Nykyisin kansainväliset suuryritykset kilpailevat osaavasta työvoimasta tarjoamalla mahdollisuutta tehdä työt sieltä käsin missä tekijä on onnellisin, Saarikko sanoo.