Saarikko pohtii tehtyjä korona-ajan ratkaisuja ja esittää huolensa lapsista ja nuorista – "Kaikessa ei ole onnistuttu"

Rajoitukset yhdistettynä epidemian aiheuttamaan ahdistukseen, taloudelliseen huoleen ja perhesuhteille aiheutuneeseen rasitukseen on tehnyt elämästä lähes kestämätöntä liian monelle. Liian monelle lapselle, liian monelle nuorelle, liian monelle perheelle, keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko kirjoittaa.

– Tämä tosiasia on tunnustettava ja sille on tehtävä jotain.

Tiede- ja kulttuuriministeri Saarikko kertoo ajatuksiaan kuluneesta korona-ajasta Suomenmaan blogissaan. Erityisen huolissaan Saarikko on sulkuajan vaikutuksesta lapsiin ja nuoriin.

– Vaikkapa 9-vuotiaan vuoden kierto on monin tavoin pidempi ja vaikuttavampi osa koko elämänpolkua kuin aikuisella.

Saarikko korostaa, että korona-ajan valinnoista on pikku hiljaa aika ottaa oppia.

– Kaikessa ei ole onnistuttu. Monet päätökset ovat olleet raastavaa punnintaa. Epävarmuus on ollut kouriintuntuvaa. Usein ei ole ollut käytössä varmoja faktoja, vain asiantuntijoiden parhaita arvioita.

Poikkeustilanteisiin voi ja pitää valmistautua, Saarikko katsoo. Silti tosipaikassa päättäjät ovat hänen mielestään helposti kovin sumuisen maiseman edessä.

– Kulunut koronavuosi on ollut meille poliitikoille, virkamiehille ja epidemologian parhaimmille asiantuntijoille muuttuvan tiedon, tilannekuvan ja tautitilanteen sokkelossa riittävien ja toimivien poliittisten päätösten etsimistä.

Keväällä 2020 tietoa oli vähän, ja hallitus halusi suojella kaikkein haavoittuvimpia kovilla rajoitustoimilla, Saarikko kertoo. Etäopetukseen siirtyminen oli raskas ratkaisu, joka näkyy vieläkin.

– Pahinta on, että monilla toisen asteen opiskelijoilla ja nuorilla aikuisilla korkeakouluissa etäopiskelua on ollut käytännössä koko korona-aika.

– Mielestäni meidän on välttämätöntä arvioida lapsiin ja nuoriin kohdistuvien rajoitusten vaikutuksia lasten ja nuorten oikeuksien toteutumiseen. On myös syytä miettiä, olemmeko asettaneet joitain perusoikeuksia, kuten esimerkiksi elinkeinonvapauden vastakkain lasten oikeuksien kanssa, Saarikko pohtii.

Lasten ja nuorten arjen rajoituksista kun ei synny suoraa taloudellista korvausvelvoitetta tai tappioita taseeseen, Saarikko huomauttaa.

– Velka on muodoltaan toisenlaista.

Saarikko muistuttaa, että lasten ja nuorten vakava sairastuminen koronaviruksen takia on onneksi harvinaista, joten heidän kohdallaan on syytä puhua lasten ja nuorten perusoikeuksista. Hän korostaa, että exit-strategian toteuttamisessa lapset ja nuoret on huomioitava koronasta eniten kärsineenä ryhmänä.

Lasten ja nuorten henkinen rasitus on näkynyt monenlaisena kipuiluna. Erityisesti nuoriin kohdistuvat rajoitustoimet ovat jatkuneet pahimman tautitilanteen alueilla lähes yhtäjaksoisesti koko vuoden, Saarikko muistuttaa.

– Lasten ja nuorten sekä lastenoikeusasiantuntijoiden kuuleminen ja edustuksellisuus on poikkeusoloissa aivan yhtä tärkeää kuin normaalissa päätöksenteon prosessissa, ellei jopa tärkeämpää, hän korostaa.