Ryhmäpomo Anders Adlercreutz, onko RKP valmis hallitukseen perussuomalaisten kanssa?
Viime vaalikausi oppositiossa oli RKP:lle hyvä kokemus, mutta kyllä meille on lopulta luontevampaa istua hallituksessa, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz arvioi.
Puolue jäi rannalle ensimmäistä kertaa 36 vuoteen, kun Juha Sipilä (kesk.) kasasi porvarihallituksensa.
Vuonna 2015 eduskuntauransa aloittanut Adlercreutz nautti oppositiovuosien tarjoamasta vapaudesta ja höllemmästä puoluekurista.
Myöskään RKP:n kannalta oppositioon jääminen ei ollut Adlercreutzista suuri tragedia.
– Emme olisi kuitenkaan halunneet perussuomalaisten kanssa samaan hallitukseen, hän muistelee Suomenmaan Ryhmyrit-juttusarjassa.
Nyt Jussi Halla-ahon johtama perussuomalaiset kamppailee kannatuskyselyiden piikkipaikasta pääministeripuolue SDP:n kanssa.
Perussuomalaisten povataan vahvistavan asemiaan kevään kuntavaaleissa, mutta puolueen tärkein tavoite on luonnollisesti seuraavien eduskuntavaalien voitto.
Olisiko vallan kahvassa viihtyvä RKP valmis perussuomalaisten johtamaan hallitukseen?
– Kaikki puolueet tietysti aina puhuvat siitä, että hallitusohjelma ratkaisee, Adlercreutz pyörittelee.
– En nyt voi vastata tähän kovin absoluuttisesti, koska en ole puolueen puheenjohtaja. Mutta henkilökohtaisesti se tuntuisi minusta äärimmäisen vaikealta.
Entä lähtisikö RKP ylipäätään hallitukseen, jossa istuvat myös perussuomalaiset?
– Pitäisin sitä kyllä hyvin vaikeana ja epätodennäköisenä.
Adlercreutz tulkitsee, että EU on perussuomalaisille äärimmäisen negatiivinen asia ja puolueen talouspolitiikka lyhytnäköistä.
Lisäksi RKP-pomo kokee, että ihmisoikeus- ja tasa-arvokysymykset sekä ilmastotavoitteet ovat oppositiopuolueelle lähinnä ongelmia.
Pitäisikö oppositiossa lihoneen puolueen kuitenkin päästä näyttämään kyntensä hallitusvastuussa?
– Viime kerralla korttitalo romahti, kun perussuomalaiset pääsi hallitukseen. Todennäköisesti niin kävisi nytkin, koska puheet ovat eri asia kuin teot. Suomi joutuisi kuitenkin maksamaan aika kovan hinnan siitä, että ihmisten silmät avautuvat vasta, kun perussuomalaiset on hallituksessa.
Nykyisessä hallituspohjassa Adlercreutz ei näe suuria ongelmia. Matkan varrelta ei ole jäänyt hampaankoloon mitään erityistä.
– Toki hallituskumppaneilta tulee lausuntoja, joita emme pysty allekirjoittamaan. Ne väistämättä leimaavat meitäkin – se on kieltämättä ongelmallista.
RKP:läiset eivät kuitenkaan ammu julkisesti alas muiden avauksia.
Adlercreutzista kyse on perinteikkään hallituspuolueen toimintatavasta sekä puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin kokemuksesta.
– Emme ole hallituksen suurin puolue, joten taistelut pitää valita ja kortit pelata oikein.
Keskustalle hallituspohja on sen sijaan aiheuttanut enemmän päänsärkyä.
Puolueen riveistä on kantautunut jurputusta siitä, ettei perinteisestä porvaripuolue RKP:stä ole oikein saanut kaveria hallituksen sisäisissä väännöissä.
Eduskunnan kuppilassa on voinut kuulla tilitystä RKP:n lähentymisestä vihervasemmiston kanssa.
– En todellakaan tunnista sellaisia väitteitä, että keskusta olisi hallituksen ainut ei-vasemmistolainen puolue. Tällaiset puheet on tarkoitettu enemmän (keskustan) sisäiseen kulutukseen. Tällaisen narratiivin ruokkiminen ei ehkä sinänsä ole viisasta.
Adlercreutzin mukaan RKP on pitkälti keskustan linjoilla talous- ja veropolitiikassa.
Keskeisimmät linjaerot löytyvät ryhmäpomon mielestä esimerkiksi maahanmuuttokysymyksistä.
– Uskallan väittää, että keskusta on kokonaisuudessaan RKP:tä konservatiivisempi puolue. Näin ollen olemme monissa ihmisoikeuskysymyksissä enemmän vihervasemmiston linjoilla.
Lisäksi Adlercreutz arvelee, että viime vaalikaudella oppositiossa istuneet puolueet oppivat ymmärtämään toistensa ajattelua aikaisempaa paremmin.
Silti RKP-ryhmyri kiistää väitteen puolueen siirtymisestä vasemmalle.
– Ajattelen, että RKP oli 1980- ja 90-luvuilla enemmän vasemmalla kuin nyt.
Lisäksi Adlercreutz arvioi, että vuosina 2012–2016 RKP:tä johtaneen Carl Haglundin jokseenkin oikeistolainen imago vaikutti mielikuviin koko puolueesta.
– RKP on porvarillinen – mutta myös selvästi liberaali – puolue. Siksi esimerkiksi joidenkin vasemmistolaisiksi mieltämät seksuaali- ja sukupuoliasiat ovat meille tärkeitä.
Tuskin keskusta minnekään lähtee, jos asiat etenevät sovitusti.
Adlercreutz tuntee sympatiaa niitä keskustan kuntavaaliehdokkaita kohtaan, jotka ”joutuvat käymään kampanjaa tällaisessa tulessa”.
Perussuomalaiset yrittää esittää kuntavaalit mahdollisuutena kaataa hallitus. Se väittää, että raskaan vaalitappion jälkeen keskusta lyö hanskat tiskiin hallituksessa.
– Nämä puheet ovat psykologista sodankäyntiä, jolla vain yritetään heikentää hallituksen yhteenkuuluvuuden tunnetta.
RKP:ssä keskustan kipuilu ei juuri huolestuta.
– Tuskin keskusta minnekään lähtee, jos asiat etenevät sovitusti. Toki hallituksen toiminta olisi varmaan helpompaa, jos keskustan kannatus olisi viisi prosenttiyksikköä korkeampi.
Ryhmänjohtaja sanoo ymmärtävänsä, minkälaisia paikallisia lyömäaseita polttoainevero ja turpeen tulevaisuus voivat olla.
Hän kuitenkin seisoo hallituksen ilmasto- ja ympäristöpolitiikan takana.
Koronapandemian aiheuttamat vauriot ovat entisestään pahentaneet Suomen taloutta riivaavia ongelmia.
Vaikka tukipaketteja laaditaan edelleen, myös keskustelu tulevaisuuden sopeutustoimista on käynnistynyt.
Hallituksessa on kuitenkin hyvin erilaisia näkemyksiä julkisen talouden kaipaamasta lääkecocktailista.
Viimeksi torstaina vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoi Ilta-Sanomille nostavansa pöydälle pörssin ulkopuolisten yritysten tiukemman osinkoverotuksen, jos keskusta avaa keskustelun sopeutustoimista.
Tämä tarkoittaisi hallitusohjelman laajempaa avaamista.
Anderssonin lisäksi myös vasemmistoliiton Jussi Saramo ja SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen ovat ilmaisseet tahtonsa rukata listaamattomien yritysten osinkoverotusta.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen riensi tuoreeltaan torppaamaan Anderssonin avauksen.
Tässä kysymyksessä keskusta saa tukea RKP:ltä, joka on vasemmiston avauksesta Adlercreutzin mukaan ”hyvinkin toista mieltä”.
Kehysriihen keskeisin tehtävä on Adlercreutzista löytää keinot 50 000 työpaikan aikaansaamiseksi.
– Kun katson eri keinojen spektriä, tilanne näyttää vaikealta. On aika hankalaa päästä edes lähelle tavoitetta ilman, että puututaan esimerkiksi ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ja lisätään paikallista sopimista.
Adlercreutz näkee, että pöydälle pitää nostaa nekin keinot, joiden osalta eri puolueet ovat ehtineet maalata itsensä nurkkaan.
– Eihän se ole millään tavalla riittävä ratkaisu, että lisätään palkkatukea tai julkisen sektorin työpaikkoja.
Kymmenen kansanedustajan RKP:llä on Adlercreutzin mukaan selvää kasvupotentiaalia.
Poliittisella kartalla porvarillisen liberaalipuolueen vesillä kalastelee jonkin verran esimerkiksi kokoomuspoliitikkoja – ja keskustalaisiakin.
– Sijaintimme puoluekartalla ei ole viiden prosentin puolueen paikka, vaan suuremman.
Adlercreutzista RKP:n pitäisi olla nykyistä houkuttelevampi puolue äidinkielestä riippumatta.
– Ei voi olla ajattelematta, että rajoitamme vetovoimaamme aikalailla tietoisesti. RKP:n pitää pohtia viestintäänsä.
Porvarillinen liberaalipuolue on varmasti houkutteleva vaihtoehto.
Ryhmyristä RKP-politiikan lähtökohdan tulee olla työ kaksikielisen Suomen puolesta.
Jos tavoitteesta vallitsee yhteisymmärrys, voidaan linjata muuta politiikkaa.
Adlercreutz huomauttaa, että RKP:n piirissä käydään silloin tällöin keskustelua puolueen nimen muuttamisesta.
Hänestä nimenvaihdosta akuutimpaa olisi silti saada toimintatavat kuntoon.
– Meillä on kannatuspotentiaalia esimerkiksi pääkaupunkiseudulla. Siellä porvarillinen liberaalipuolue on varmasti houkutteleva vaihtoehto.
Suomenmaa haastattelee Ryhmyrit-juttusarjassaan kaikkien eduskuntaryhmien puheenjohtajat.