Ruotsin ulkoministeri Ann Linde: Suomen päätös vaikuttaa Nato-analyysiin Ruotsissa
Analyysi Ruotsin mahdollisesta Nato-jäsenyydestä on Ruotsissa valmis 13. toukokuuta mennessä, sanoo Ruotsin ulkoministeri Ann Linde. Siihen saakka puolueiden keskustelut ovat kuitenkin käynnissä, ja lopputulos on auki.
Ulkoministeri Linde tapasi ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) perjantaina Helsingissä, ja kaksikko piti yhteisen tiedotustilaisuuden Säätytalolla. He keskustelivat tapaamisessaan muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.
Molemmat painottivat tiivistä yhteistyötä ja keskusteluyhteyttä maiden välillä. Haavisto myös totesi, että maiden olisi hyvä tehdä samansuuntaiset ratkaisut samanlaisessa aikataulussa. Molempien itsenäisyyttä täytyy silti hänen mukaansa kunnioittaa.
Linde totesi, että Suomi on Ruotsin lähin kumppani ja maat tekevät yhteistyötä laajasti.
– Totta kai Suomen päätös vaikuttaa hyvin paljon siihen, mitä Ruotsi päättää, ja huomioimme sen analyysissämme, Linde sanoi.
Linde ja Haavisto tuomitsivat jälleen jyrkästi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja myös sen, että Kiovaan tehtiin ohjusisku YK:n pääsihteerin Antonio Guterresin vierailun aikana.
Haavisto tapasi Linden kanssa pitämänsä tiedotustilaisuuden jälkeen vielä suomalaisia toimittajia, jolloin häneltä kysyttiin muun muassa presidentti Sauli Niinistön valtiovierailusta Ruotsiin 17.–18. toukokuuta.
Vierailun ajankohta on herättänyt kysymyksiä siitä, että kuullaanko tuolloin mahdollisesti jonkinlainen yhteinen ilmoitus Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshakemuksista.
Haavisto ymmärtää, että Niinistön vierailuun kohdistuu paljon odotuksia, mutta hän muistutti, että Suomi ja Ruotsi molemmat etenevät Nato-asiassa oman parlamentaarisen prosessinsa tahdissa.
– Katsotaan, osuuko sitten samoihin aikoihin näiden prosessien valmistuminen. Tässä vaiheessa vielä molemmat maat menevät omaa tahtiaan, Haavisto sanoi.
Haavisto kommentoi myös sitä, että Kroatian presidentti Zoran Milanovic kytki aiemmin tällä viikolla Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden Daytonin rauhansopimuksen muuttamiseen. Haaviston mukaan tämän kaltaisia vaatimuksia saattaa nousta esille kansallisissa parlamenteissa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden hyväksymisen yhteydessä.
– Tämä meni jo aika kauas Euroopan turvallisuudesta, Naton tulevaisuudesta ja Suomen ja Ruotsin mahdollisesta Nato-jäsenyydestä, Haavisto sanoi.
– Kun soitin Kroatian ulkoministerille, niin hän kyllä heti ymmärsi yskän ja sanoi että tästä puhutaan myöskin Kroatiassa, että asioita ei voi tällä tavalla yhdistää toisiinsa, Haavisto jatkoi.
Haaviston mukaan Suomi pyrkii eri keinoin vaikuttamaan siihen, että Suomen mahdollisessa Nato-jäsenyysprosessissa keskityttäisiin olennaiseen eli Euroopan turvallisuuteen.