Ruotsin hallitus haluaa lähettää Ukrainalle raskaampia ja kehittyneempiä aseita – "Ukrainan puolustaminen on koko Euroopan puolustamista"
Ruotsin uusi porvarihallitus haluaa lähettää raskaampia ja kehittyneempiä aseita Ukrainan avuksi. Suomessa maanantaina vierailleen tuoreen puolustusministerin Pål Jonsonin mukaan kyseeseen voisivat tulla muun muassa itsenäisesti liikkuvat Archer-haupitsit tai RBS 70 -ilmatorjuntaohjukset, jotka tunnetaan Suomessa Ilmatorjuntaohjus 05 -nimellä.
– Saamme näinä päivinä puolustusvoimilta selvityksen, jossa he arvioivat sitä, mitkä asejärjestelmät voisivat tulla kyseeseen, Jonson kertoi STT:lle.
Jonsonin mukaan Ukrainan auttaminen on myös Ruotsin oman edun mukaista, koska Ukrainan puolustaminen on koko Euroopan puolustamista.
– Kun Venäjä kiihdyttää sodankäyntiään, on meidänkin lisättävä tukeamme Ukrainalle, Jonson perustelee.
Hänen mukaansa Venäjän puolustusministerin Sergei Shoigun tuoreet väitteet, joiden mukaan Ukraina muka valmistautuisi käyttämään niin kutsuttua likaista pommia, ovat paitsi perusteettomia, myös linjassa Venäjän aiempien eskalaatiotoimien ja -puheiden kanssa.
– Tämä on vakavin turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopalle sitten toisen maailmansodan, Jonson luonnehtii.
Jonson teki vasta vajaan viikon kestäneen ministeriuransa ensivisiitin Suomeen, kuten myös ulkoministeri Tobias Billström viime perjantaina. Jonson tapasi Helsingissä suomalaiskollegansa Antti Kaikkosen (kesk.)
Kaikkonen muisteli tavanneensa Jonsonin edeltäjän, sosiaalidemokraattien Peter Hultqvistin yli 60 kertaa kolmen vuoden aikana, joten ensitapaamista Jonsonin kanssa saattoi Kaikkosen mukaan kuvata ”hyväksi aluksi”.
Maltillista kokoomusta edustava Jonson kertoi olevansa vakuuttunut, että Ruotsin ja Suomen kahdenkeskinen yhteistyö tekee molemmista maista paremmin varustautuneita liittymään Natoon. Jonson muistutti puolueensa puhuneen Natoon liittymisen puolesta jo parikymmentä vuotta.
– Se on suurin yksittäinen teko, jonka voimme tehdä lisätäksemme turvallisuutta ja vakautta lähialueellamme, Jonson arvioi STT:lle.
Hänen mukaansa Ruotsin oman puolustuksen yhteensovittaminen Natoon tulee leimaamaan maan uuden hallituksen koko kautta.
– Kyseessä on suurin muutos Ruotsin turvallisuuspolitiikkaan puoleen vuosisataan, Jonson sanoi.
Suomi ja Ruotsi lähtevät Nato-jäsenyyteen osin erilaisista lähtökohdista. Ruotsissa oli vallassa porvarihallitus myös vuonna 2009, kun yleinen asevelvollisuus päätettiin lakkauttaa – tai ”laittaa lepäämään” – rauhan aikana. Oliko se virhe?
– No se oli arvio, joka tehtiin niissä ympäröivissä olosuhteissa, Jonson muotoilee.
Venäjän ja Georgian sodasta oli tuolloin kulunut vasta alle vuosi. Asevelvollisuus päätettiin Ruotsissa ottaa uudelleen käyttöön vasta vuonna 2017.
Puolustusministerin mukaan Ruotsin varustaminen on voimakkainta sitten 1950-luvun. Syykin on selvä.
– Leikkaukset maanpuolustukseen menivät aivan liian pitkälle, Jonson myöntää.
Jonsonin mukaan henkilöstöpuoli on kovan haasteen edessä, kun samaan aikaan pitäisi kasvaa kansallisesti ja perustaa uusia joukko-osastoja sekä lähettää lähemmäs 200 ruotsalaisupseeria töihin Natoon.
Naton kahden prosentin puolustusmenojen tavoite suhteessa bruttokansantuotteeseen on Ruotsilla tähtäimessä vuonna 2026 – eli vuotta myöhemmin kuin maltillinen kokoomus vaaliohjelmassaan lupasi.