Ruoantuotannossa muhii mikromuovipommi – "Elävillä eläimillä tehtävät tutkimukset ovat kiireesti tarpeen"
Kaikkialla maatalousympäristössä esiintyvät mikromuovit häiritsevät tuotantoeläinten suolistomikrobeja ja käymisprosesseja, kansainvälinen tutkimus osoittaa.
Helsingin, Zürichin ja Hohenheimin yliopistojen sekä Münchenin teknillisen yliopiston yhteisen tutkimuksen tulokset kertovat Helsingin yliopiston tiedotteen mukaan siitä, miten tuotantoeläinten ruoansulatusjärjestelmä muokkaa mikromuoveja. Tutkimus tuo esiin mahdollisia riskejä eläinten terveydelle, tuottavuudelle ja elintarvikkeiden turvallisuudelle.
Mikromuovit ovat tiedotteen mukaan vuorovaikutuksessa nautojen ensimmäisen mahan eli pötsin mikrobiston kanssa ja häiritsevät sitä.
– Tutkimuksemme on ensimmäinen askel kohti mikromuovialtistuksen biologisten vaikutusten ymmärtämistä tuotantoeläimissä, tutkimusta johtanut apulaisprofessori Daniel Brugger Helsingin yliopistosta sanoo.
– Elävillä eläimillä tehtävät tutkimukset ovat kiireesti tarpeen, jotta voidaan paremmin ymmärtää vaikutusta eläinten terveyteen ja elintarvikkeiden turvallisuuteen, etenkin kun muovintuotanto jatkaa kasvuaan maailmanlaajuisesti.
Tutkijat loivat Helsingin yliopiston mukaan laboratorio-oloissa pötsikäymisolosuhteet. Lehmiltä kerättiin pötsinestettä, johon lisättiin heinää tai ohraa ja viittä maatalousympäristöistä yleisesti löytyvää mikromuovityyppiä. Mikromuovien vaikutusta pötsikäymiseen ja mikrobien toimintaan tutkittiin testaamalla muoveja eri kokoisina hiukkasina ja annoksina.
Tutkimus osoittaa ensimmäistä kertaa, että mikromuovit eivät vain kulje tuotantoeläinten ruoansulatuskanavan läpi, vaan sen sijaan ne ovat vuorovaikutuksessa suolistomikrobiomin kanssa, muuttavat käymisprosesseja ja hajoavat osittain, professori Jana Seifert Hohenheimin yliopistosta toteaa tiedotteessa.
– Toisin sanoen tuotantoeläimet eivät ole muovijätteen passiivisia vastaanottajia, vaan niiden ruoansulatusjärjestelmä saattaa toimia bioreaktorina, joka muuttaa mikromuoveja ja levittää niitä edelleen maatalousjärjestelmissä.
Tuloksista nousee esiin merkittäviä huolenaiheita.
Rasittunut ja heikosti toimiva mikrobisto vaikuttaa kielteisesti eläinten terveyteen ja tuottavuuteen, Helsingin yliopisto kertoo.
Lisäksi ruoansulatuksen aikana muodostuneet aiempaa pienemmät muovinpalaset saattavat imeytyä helpommin kudoksiin ja päätyä ihmisen ravintoketjuun. Riski voi olla erityisen suuri nuorilla tai rasittuneilla eläimillä, joiden suoliston läpäisevyys on tavallista suurempi.
Tutkijat korostavat tarvetta vähentää eläinten rehussa esiintyvää mikromuovin määrää parantamalla maatalouden muovinkäytön hallintaa esimerkiksi säilörehupaalien käärintämuovien, pakkausmateriaalien ja pelloille laskettavan jätevesilietteen osalta.