Rissalassa jylisivät myös punatähtiset MiGit – lentotukikohdasta tuli Neuvostoliiton näyteikkuna länteen
Karjalan lennostossa Siilinjärven Rissalassa läntisten kumppanien hävittäjät pilotteineen ovat nykyisin tuttu näky.
YYA-Suomessa vierailijat tulivat toiselta suunnalta. Karjalan lennostoon oli sijoitettu Suomen Neuvostoliitosta hankkima MiG-21 -kalusto, joten Rissalan kenttä oli luonteva paikka neuvostoliittolaisten lento-osastojen Suomen-vierailuille.
Rissalasta tuli myös näyteikkuna jossa Neuvostoliitto esitteli uusinta kalustoaan länsimaissa ensimmäistä kertaa. Näin tapahtui vuosina 1974, 1978 ja 1986.
Elokuussa 1974 Kubinkan lentotukikohdasta saapui Rissalaan osasto MiG-21 bis -hävittäjiä, jotka olivat Suomen tuolloin käyttämää F-versiota kehittyneempiä ja tehokkaampia.
Koneet esiteltiin lyhyesti ennen lentonäytöstä ilmavoimien komentajalle kenraaliluutnantti Eero Salmelalle ja muulle ilmavoimien väelle. Kunniavieraaksi saapui Neuvostoliiton Suomen-suurlähettiläs Vladimir Stepanov erikoiskoneella vaimonsa ja lastensa kanssa.
Järjestetyn lentonäytöksen pilasi kuitenkin osin huono, sateinen sää. Suunniteltu ohjelma kaikilla viidellä koneella typistyi majuri E.V. Beljakovin suorittamaan soololentoon.
Vierailu täytti kuitenkin tarkoituksensa, sillä suomalaiset pääsivät ensimmäistä kertaa tutustumaan lähemmin MiG-21 bis-koneeseen.
Juuri neuvostoliittolaisten vierailun aikoihin Suomessa käynnisteltiin hanketta ikääntyvien MiG-21F -koneiden korvaamiseksi. Ulkopoliittisista tasapainosyistä oli itsestään selvää, että vanhojen MiGien korvaaja tulisi Neuvostoliitosta, sillä länsipuolelta eli Ruotsista oli ostettu Drakeneita Gnat-koneiden korvaajiksi.
Ilmavoimien komentaja Salmela ei vierailun yhteydessä vahvistanut huhuja Suomen aikeista hankkia kyseisiä hävittäjiä, mutta myönsi kuitenkin Suomen MiGit jo tietyllä tavalla vanhentuneiksi. Bis-versio valittiinkin niiden korvaajiksi, ja ensimmäiset koneet saapuivat Rissalaan 1978.
Elokuussa 1978 neuvostohävittäjien vierailu herätti laajempaa kansainvälistäkin huomiota. Nyt vierailijoina olivat kääntyväsiipiset MiG-23 -hävittäjät, joita ei ollut vielä länsimaissa nähty, vaikka ne olivat olleet käytössä jo vuosia.
Noin 2500 km/h nopeuteen yltävä kone oli ja on yhä maailman nopein yksimoottorinen hävittäjä. Jos Top Gun -elokuva olisi tehty Neuvostoliitossa, siinä olisi luultavasti lennetty juuri MiG-23 -koneilla. Neuvostoliittolaisten ihmekoneiden vierailua saapui seuraamaan Rissalaan peräti 25 000 katsojaa, jotkut heistä ulkomailta asti.
Koneiden vierailusta oli sovittu alustavasti jo saman vuoden tammikuussa. Vierailu piti julkistaa yhtä aikaa Helsingissä ja Moskovassa vain pari viikkoa ennen sen toteutumista, mutta tieto pääsi vuotamaan etukäteen Helsingin Sanomiin.
Huonossa säässä venäläisten lento-ohjelma typistyi jälleen yhden MiG-23 -hävittäjän lentoon. Helsingin Sanomien kuvauksen mukaan lentäjä, everstiluutnantti Jevgeni Beljakovin ohjaama kone ampaisi noin 800 metrin nousukiihdytyksen jälkeen suoraan pilviselle taivaalle.
Beljakov käänsi koneensa selälleen, teki silmukan, painoi ohjaamon napista koneen siivet keskiasentoon ja jylisti nousukierteeseen ja tiukkaan vasempaan kaartoon. Esitys kesti noin kahdeksan ja puoli minuuttia, jonka jälkeen Beljakov laskeutui jarruvarjon avustuksella.
Toimittaja Pentti Sainio totesi Helsingin Sanomissa näytöksen jälkeen, että lento-osasto ei tullut Rissalaan tukeakseen vetonaulana paikallisten järjestäjien lentonäytöksen taloutta.
– Neuvostoliittolaiset toivat koneen täysin harkitusti kansainvälisten asiantuntijoiden arvioitavaksi. Lentonäytös oli vain hyvä kulissi, pakollinen tykötarve MiG-23:n ominaisuuksien esittelyssä, Sainio kirjoitti.
Kaupoista Suomen kanssa ei tällä kertaa ollut kysymys, sillä ensimmäiset uudet MiG-21 bis -tyypin koneet olivat jo samana vuonna tulossa Karjalan lennostoon.
Neuvostoliitto tuputti kyllä MiG-23:a Suomellekin, ja vuonna 1975 Neuvostoliittoon lähti asiantuntijaryhmä tutustumaan tarjolla olleisiin MiG-23, Su-20 ja MiG-21 bis -koneisiin. Ilmavoimat piti 23-tyyppiä kuitenkin liian kalliina ja huollollisesti liian raskaana Suomen käyttöön.
Epäilemättä MiG 23-hankinta olisi tehnyt Suomen ilmavoimat myös entistä riippuvaisemmaksi Neuvostoliiton sotilasteknisestä tuesta, mikä oli varmasti itänaapurin intresseissäkin.
Ajan henki oli muutenkin vuoden 1978 vierailulla vahvasti läsnä. HS:n mukaan ”neuvostoliittolaiset upseerit puhuivat Rissalan vierailun aikana julkisuudessa useaan kertaan hiottua julkilausumakieltä, jossa toisteltiin samat asiat samoista papereista eri tilanteissa”.
Ystävyysvierailun aikana Suomen ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Rauno Meriö lahjoitti neuvostolentäjille ystävyyslahjana puukon ja lokakuun vallankumoukseen osallistunut 83-vuotias eläkeläinen Herman Gustafsson Suomi-Neuvostolitto-seuran paikallisen piirijärjestön viirin.
Gustafsson pääsi myös tapaamaan neuvosto-omisteisen öljy-yhtiö Teboilin yksityiskoneella paikalle saapunutta suurlähettiläs Stepanovia, ja sai tältä kutsun Tehtaankadulle.
MiG-23:t vierailivat Rissalassa myös elokuussa 1982. Jo ikääntyvään konetyyppiin ei liittynyt enää samanlaista kylmän sodan mystiikkaa, ja lentonäytöstä vaivasi jälleen kerran huonohko sää. Katsojamäärä jäi vain 5000-8000:een, kun vuonna 1978 katsojia oli yli 20 000.
Heinäkuussa 1986 Rissala kokosi jälleen läntisen maailman sotilasasiantuntijoiden huomion, kun kuusi lännessä ennen näkemätöntä uuden sukupolven kaksimoottorista MiG-29 -hävittäjää laskeutui vierailulle tukikohtaan.
Lännessä ei vielä tarkalleen tiedetty edes, miltä uusi hävittäjätyyppi näytti. Koneen muotoja oli lähinnä arvailtu heikkolaatuisista satelliittikuvista. Salaisuutta varjeltiin loppuun asti.
Helsingin Sanomien mukaan ”vierailun molempien osapuolten bysanttis-mystisiä salailuperinteitä noudattaen uudet superkoneet rullattiin heti laskun jälkeen Rissalan lentoaseman sotilaspuolelle uteliaiden katseiden ja kameroiden objektiivien ulottumattomiin”.
Vierailun mielenkiintoa lisäsi suomalaisittain se, että MiG-29:ää ennakoitiin jo tuolloin vahvasti Karjalan lennoston tulevaksi hävittäjäksi MiG-21 bis -kalustoa korvattaessa. Katsojia saapuikin paikalle lähes 20 000. Autojono ulottui ennen illan näytöksen alkua kilometrien päähän Kallansilloille ja moottoritielle.
Neuvostoesityksen aloitti soolokone majuri Vladimir Chilinin ohjaamana. Tällä kertaa nähtiin myös eversti Vasili Jashkinin johtama neljän MiGin osastoesitys. Ryhmä teki lentoonlähdön ja siitä suoraan silmukan tiukassa osastossa. HS:n mukaan temppua ei lännessä suurilta taistelukoneilta ollut julkisuudessa nähty.
MiG-29:t vierailivat Rissalassa toistamiseen elokuussa 1989. Tällä kertaa otsikoihin nousi pieni haaveri, kun yhden MiGin laskuvarjo irtosi laskussa. Kone pysähtyi vasta kiitoradan päässä olleeseen turvaverkkoon.
Puolustusministeriön kansliapäällikkö Aimo Pajunen vakuutti tiedotusvälineille, että MiG-29 pysyy yhä vahvana ehdokkaana Suomen valmistelemissa hävittäjäkaupoissa, eikä jarruvarjon irtoaminen heikennä sen mahdollisuuksia.
Ja vahvoilla kone kisassa olikin, aikansa. Kun Itä-Euroopan mullistukset ja kylmän sodan päättyminen avasivat kuitenkin tilaisuuden luopua vanhasta tasapainoilusta itä- ja länsikaluston välillä, siihen myös tartuttiin.
Valintakriteerit säädettiin sellaisiksi, että monin tavoin muutenkin Suomelle epäkelpo MiG-29 karsiutui ulos, ja neuvostohankintojen aikakausi Suomen ilmavoimissa päättyi yhdysvaltalaisten F-18 Hornet -hävittäjien ostoon 1992.
Samalla vaihtui myös laivuevierailujen ilmansuunta. Karjalan lennoston osalta historia teki eräänlaisen täyskäännöksen keväällä 2016, kun Rissalaan laskeutuivat vierailulle Oregonin kansalliskaartin F-15 Eagle -hävittäjät.
