Reserviläisten kunnon huonontuminen pysähtyi – silti vain 14 prosenttia soveltuisi liikkuvaan sodankäyntiin

Noin puolet 20–34-vuotiaista reserviläisistä on siinä kunnossa, jota sotilastehtävissä pidetään tavoiteltavana, kertoo tuore tutkimus. Lihaskunto on reserviläisillä parempi kuin kestävyyskunto.

Puolustusvoimien koulutuspäällikön, prikaatikenraali Jukka Sonnisen mukaan sotilaallisessa mielessä ei ole syytä huolestua tulosten vuoksi.

– Meillä riittää kyllä reservissä sitä hyvää ainesta, jota tarvitaan, hän sanoo.

Sonninen ei hätkähdä sitäkään, että vain 14 prosenttia reserviläisistä on tarpeeksi hyväkuntoisia liikkuvaan sodankäyntiin.

–  Liikkuva sodankäynti tarkoittaa rynnäkköjääkäreitä. Tähän tehtävään 14 prosenttia reserviläisistä on paljon, he täyttävät hyvin tarpeen, arvioi Sonninen.

Puolustusvoimat ryhtyy nyt määrittämään fyysisen toimintakyvyn minimivaatimuksia eri sodanajan tehtäviin. Vaatimukset otetaan käyttöön asteittain ensi vuodesta lähtien.

Pohja on ilmeisesti nyt saavutettu.

Jukka Sonninen

Reserviläisten kunnossa on joka tapauksessa parantamisen varaa.

–  Jos tässä nyt jotain myönteistä on nähtävissä, niin se, että pohja on ilmeisesti nyt saavutettu ja huonompaan päin ei enää mennä, sanoo Sonninen.

Tämänkertaiseen reserviläisten kuntotutkimukseen osallistui noin 800 miestä, jotka olivat kertausharjoituksissa vuonna 2015. Edelliset vastaavat tutkimukset tehtiin vuosina 2003 ja 2008.

Vuoteen 2008 verrattuna reserviläisten kunto ei ole heikentynyt. Keskimääräinen lihaskunto on joiltain osin hieman parantunut. Kestävyyskunnon heikentyminen näyttää pysähtyneen.

Tutkimuksessa selvitettiin fyysisen kunnon lisäksi myös elämäntapoja ja psyykkistä hyvinvointia.

Tulokset ovat samansuuntaisia kuin koko väestöä koskevissa tutkimuksissa: lihaa syödään liikaa ja vihanneksia liian vähän, noin kolmasosa liikkuu runsaasti ja noin viidesosa ei juuri lainkaan.

–  Liikuntamäärä näyttäisi olevan suurempi kuin aiemmissa tutkimuksissa, kertoo professori Heikki Kyröläinen Jyväskylän yliopistosta.

Kyröläisen mukaan psyykkiset voimavarat ovat hyvät valtaosalla reserviläisistä.

Reserviläisten nykyinen kuntotaso merkitsee melkoisia riskejä tulevina vuosikymmeninä, arvioi professori Eino Havas Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiöstä.

– Taistelua on syytä jatkaa, sanoo Havas.

–  Jos pojat jatkavat samaa tahtia kuin tästä tutkimuksesta ilmenee, he 50-vuotiaina tuskin pystyvät keskiraskaisiin töihin. Heikoin porukka on jo 40-vuotiaana suurissa terveysriskeissä.

Havaksen mukaan yhteistyö on tarpeen, jotta suomalaiset jaksavat tehdä työtä ja ylläpitää hyvinvointivaltiota. Mukaan tarvitaan niin koulut kuin työpaikatkin.

Kouluissa on jo Liikkuva koulu -ohjelma, ja yhdeksäsluokkalaiset ovat ainakin yhtä hyvässä kunnossa kuin varusmiehet.

Heikoimmassa kunnossa ovat ammatillisen koulutuksen käyneet. Työpaikoilla on syytä herätä, katsoo Havas.

– Työnantajia pitäisi kiinnostaa työvoiman toimintakyky, hän sanoo.