Rasittavaa työtä pitkään tehneille on olemassa eläke, jota harva kuitenkaan saa
Työuraeläke on raskasta työtä tehneiden erityiseläke, jota harva kuitenkin saa. Eläke vaatii pitkän työhistorian ja perusteellisen hakumenettelyn.
Työuraeläke tuli voimaan vuonna 2017 osana eläkeuudistusta. Se on erityiseläke niille, jotka ovat tehneet pitkään rasittavaa työtä. Eläkkeelle voi siirtyä 63-vuotiaana, jos takana on vähintään 38 vuotta raskasta työtä ja työkyky on heikentynyt.
Työuraeläke ei edellytä yhtä suurta työkyvyn heikentymistä kuin työkyvyttömyyseläke.
Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimus osoittaa, että työuraeläke täyttää alkuperäisen tarkoituksensa erityiseläkkeenä raskaan työn tekijöille, mutta sitä käytetään vähän. Työuraeläkkeelle siirtyi vain 459 ihmistä vuosina 2018–2023.
Työuraeläkkeelle siirrytään yleensä miesvaltaisista teollisuustöistä.
– Tyypillisiä ammatteja ovat paperityöntekijät, kirvesmiehet, rakennuspuusepät, metalliteollisuuden prosessityöntekijät, hitsaajat ja kaasuleikkaajat, mutta myös kuorma-autonkuljettajat, listaa erikoistutkija Aart-Jan Riekhoff ETK:sta.
Eläkettä saavilla on ollut keskimäärin 44 vuoden työura 63-vuotiaana.
Yleisin peruste eläkkeelle pääsemiselle olivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, joiden määrä diagnooseista oli vuosina 2018–2023 lähes kolme neljäsosaa. Vain harvalla oli mielenterveyden häiriö tai sydän- ja verisuonisairaus.
Tutkimuslaitos Laboren mukaan odotuksena oli, että työuraeläkkeelle siirtyisi pari tuhatta henkilöä vuodessa. Toisin kävi, sillä eläkettä saavien määrä on reilusti pienempi.
– Näyttää siltä, että koska kriteerit ovat tiukat ja hakuprosessi vaativa, kyseessä ei ole helppo reitti pois työelämästä, Riekhoff pohtii.
Työuraeläkkeen hakeminen on monivaiheista ja vaatii kattavaa dokumentaatiota. Hakemukseen tarvitaan lääkärinlausunnon lisäksi työnantajien kuvaukset hakijan työtehtävistä vuosien varrelta.
Julkisen alan eläkevakuuttaja Keva käsitteli viime vuonna noin sata hakemusta työuraeläkkeestä. Eläkejohtaja Merja Paananen kertoo, että luku on noussut vuosittain, mutta jää edelleen pieneksi verrattuna muihin eläkemuotoihin.
Tiukkojen kriteereiden takia moni hakemus hylätään, Kevassa noin 75 prosenttia vuosina 2023–2024.
– Noin puolelle voidaan kuitenkin myöntää osatyökyvyttömyyseläke. On hakijasta kiinni, ottaako hän sen vastaan, Paananen kertoo.
Hän mainitsee, että työuraeläkkeessä ei oteta huomioon tulevia vuosia ennen vanhuuseläkettä. Tässä se eroaa työkyvyttömyyseläkkeestä. Siinä lasketaan mukaan tulevan ajan eläkeosa, joka henkilölle kertyisi, jos hän voisi vielä jatkaa työntekoa.
Vanhuuseläkeiän nousu voi kuitenkin lisätä työuraeläkkeen suosiota, Riekhoff arvioi. Hänen mukaansa myös eläkkeen maksuajan pidentyminen ja parempi tietoisuus eläkkeestä voivat kasvattaa sen käyttöä.
– Vaativa hakumenettely voi kuitenkin tarkoittaa, että eläkettä hakevat vain tietyt ryhmät. Esimerkiksi suurilla työpaikoilla voi olla tarjolla enemmän tietoa ja tukea hakuprosessiin.