"Olen nähnyt ihmisen kuolevan miinaan" – Ottawan sopimuksen saattohoito alkoi eduskunnassa 

Jalkaväkimiinat

Eduskunta irrottaa Suomen jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta, mutta täyttä yksimielisyyttä asiasta ei löydy. 

Vasemmistoliitto ja muutamat vihreiden edustajat tekivät mietinnön palautekeskustelussa selväksi, että asia ei ole ongelmaton humanitaarisesta ja kansainvälisen sopimusjärjestelmän kunnioittamisen näkökulmasta. 

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) selvitti, että esityksen taustalla ovat Ukrainan sodan opit Venäjän sodankäyntitavasta. Venäjä käyttää edelleen massamaisesti jalkaväkeä, jonka etenemistä voidaan miinoin tehokkaasti hidastaa ja muutenkin hankaloittaa.

– Jalkaväkimiinojen käyttö myös vähentää Suomen omia tappioita tarvittaessa, eli siis meidän reserviläisten tappioita voidaan vähentää miinojen hyödyntämisellä. 

Häkkäsen mukaan Suomen maasto-olosuhteet puoltavat miinojen palauttamista, koska kapeikoissa ja järvien väliköissä suluttaminen, linnoittaminen ja miinoittaminen toimivat hyvin. 

Häkkäsen mukaan miinat sopivat hyvin myös reserviarmeijalle yksinkertaisuutensa, helppokäyttöisyytensä ja toimintavarmuutensa vuoksi.

– Niitä voidaan myös kriisiaikana tuottaa kotimaassa ja niitä voidaan varastoida merkittäviä määriä pitkiksikin ajoiksi. 

Häkkäsen mukaan miinat merkitään niin, että omat joukot eivät niihin mene ja ne voidaan myös raivata pois jälkikäteen. Kansainvälisillä kentillä miinanraivaustyö jatkuu ja kansainvälinen oikeus pidetään kunniassa.

– Tiedämme historiasta, että Venäjälle varsinaisesti kansainvälinen oikeus ei ole mikään pidäke. Sen takia tässäkin asiassa olemme joutuneet menemään puolustukselliset perusteet edellä. 

Vasemmistoliiton puolesta ulkoasiainvaliokunnan mietintöön ainoana jättänyt Veronika Honkasalo näki kuitenkin, että sopimuksesta irtaantumalla Suomi heikentää itselleen tärkeää sääntöpohjaista järjestelmää. 

Honkasalo arvosteli myös päätöksentekoprosessia erittäin kiireiseksi ja hätäiseksi. Hän paheksui myös sitä, että ulkoasiainvaliokunta jätti avoimeksi mahdollisuuden miinojen maastavientiin.

– Tämä on minusta aivan käsittämätön lisäys tässä koko prosessissa, että Suomi lähtisi omilla toimillaan vielä lisäämään maamiinojen määrää maailmassa. 

Myös hallituspuolue RKP:n Eva Biaudet huomautti, että Suomi ei ole koskaan vienyt miinoja.

– Emme myöskään silloin kuin emme ole vielä olleet Ottawan sopimuksessa, koska silloin arvioitiin, että se ei ole tarkoituksenmukaista. Millä tavalla tätä voisi nyt hallita tulevaisuudessa, jotta emme lisää miinojen käyttöä maailmalla? 

Vihreiden Jenni Pitko sanoi, että hänen omassa pohdinnassaan henkilömiinojen käyttöönottoa puoltavat perusteet eivät riitä korvaamaan haittoja, joita sääntöperusteiselle maailmalle ja siviileille irtaantumisesta koituu.

– Omaksi käsityksekseni on muodostunut se, että pystymme vastaamaan Venäjän aiheuttamaan turvallisuusuhkaan ilman irtaantumista Ottawan sopimuksesta. Jos emme pystyisi, kantani voisi olla toinen. 

Rauhanturvaajana YK-joukoissa Golanilla palvellut keskustan Mika Lintilä sanoi asuneensa puolitoista vuotta miinojen keskellä. 

– Ja olen nähnyt ihmisen kuolevan miinaan, olen nähnyt lasten loukkaantuvan miinaan. Yhteistä noissa kaikissa oli se, että kukaan ei tiennyt niistä miinoista mitään. Oltiin alueella, jonne kukin sotien osapuoli oli omalla ajallaan levittänyt miinoja — sirotemiinoja, putkimiinoja — ja oikeastaan ainoat turvalliset alueet olivat raivatut alueet.  

Lintilä sanoi, että hänen on vaikea löytää miinoista sinällään mitään hyvää, mutta Venäjän toimien vuoksi kova päätös vetäytyä Ottawan sopimuksesta on tarpeen.

– Tässä tilanteessa tämä on oikea ratkaisu. Toivottavasti niitä miinoja ei koskaan tarvitse karttojen mukaan maastoon laittaa, konkariedustaja päätti. 

SDP:n Kimmo Kiljunen huomautti, että Ottawan sopimus ei kuitenkaan kiellä sotilaallisesti kohdennettuja jalkaväkimiinoja, vaan summittaiset henkilömiinat. 

-Miksi hallitus ei ennen kuin tämä esitys on tänne tehty tehnyt selvitystä siitä, olisiko meillä ollut korvaavia jalkaväkimiinatyyppisiä ratkaisuja, siis kohdennettuja jalkaväkimiinatyyppisiä ratkaisuja, jotka olisivat menneet Ottawan sopimuksen sisään? 

SDP:n Saku Nikkanen näki, että miinoja tarvitaan siksi, että Suomella on pitkä itäraja, ja hyvin vähän sotilaita sinne laittaa. 

-He ovat myöskin meidän kaikkien lapsia ja lapsenlapsia, jotka siellä ovat sitten aseet tanassa ottamassa vastaan. Eivät meillä riitä sen maarajan puolustamiseen nämä kaikki jalkaväen ihmiset. 

Entinen puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg (kok.) sanoi kuulleensa entiseltä Yhdysvaltojen Afganistanin-joukkojen komentajalta ja keskustiedustelupalvelu CIA:n pääjohtajalta, että Venäjän joukkojen käytös Ukrainassa on muuttunut.

– Venäjän joukot olivat sodan ensivaiheessa panssaroitujen ajoneuvojen sisällä. Nyt Donbasin alueella Ukrainan joukot ovat drooneillaan ja panssarintorjunnallaan estäneet panssaroitujen ajoneuvojen käytön, minkä vuoksi Venäjä jalkauttaa sotilaansa massamaisesti maastoon, jolloin jalkaväkimiinojen käytöllä on tehoa. 

Lindbergin mukaan mikään asejärjestelmä ei yksinään ratkaise sotaa, mutta jalkaväkimiinat yhdessä droonien, panssarintorjunnan ja esteiden kanssa tehostavat Suomen maavoimien torjuntakykyä pitkällä itärajalla. 

Suurimmassa oppositioryhmässä SDP:ssä on kipuiltu miinakysymyksessä ilmeisesti osin myös ryhmän sisäisten erimielisyyksien vuoksi, vaikka ryhmän kanta sopimuksesta irtaantumiseen on myönteinen.

Toiseksi suurimman oppositiopuolueen keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen totesi, että keskusta ja puolueen eduskuntaryhmä tukevat irtaantumista Ottawan sopimuksesta täysin yksimielisesti ilman mitään poikkeamia tai irtaantumisia. Suomen puolustuksen näkökulma tulee Kurvisen mukaan ennen muita. 

– Meillä ei ole koskaan käytetty miinoja sillä tavalla kuin joissakin verisissä konflikteissa maailmalla, joiden vuoksi Ottawan sopimus on tehty, hän muistutti. 

Perussuomalaisten Sheikki Laakso ihmetteli huolta miinojen käyttötavoista ja huomautti, että siinä tilanteessa oltaisiin oikeasti Venäjän kanssa sodassa.

– Ei siellä metsässä ole kukaan enää keräilemässä mustikoita tai mitään muutakaan, turvapaikanhakijoita tai vastaavia, ketkä ovat oikeasti mukamas vaarassa niitten miinojen osalta. 

Laakso piti myös miinojen “ideologista” vastustamista epäisänmaallisena Suomen turvallisuuden romuttamisena. 

Kokoomuksen Ben Zyskowicz myönsi, että Ottawan sopimukseen liittyminen oli alun perinkin virhe.

– Se oli sitä Halosen ja Tuomiojan maailmaa syleilevää politiikkaa, jossa oman maan puolustustarpeet jäivät vähemmälle. Kuitenkin sanon, että muiden kansanedustajien isänmaallisuuden epäileminen ei ole perusteltua, hän näpäytti Laaksoa. 

Eduskunnan on tarkoitus äänestää Ottawan sopimuksesta irtaantumisesta torstaina ennen juhannuksen viettoon lähtöä. Asian läpi menosta ei ole epäselvyyttä, sillä hyväksymiseen riittää yksinkertainen enemmistö.