“Tässä maassa ei voi olla kahta kokoomusta “ – Riikka Purran haastanut Arto Luukkanen palauttaisi puolueen tavallisen duunarin asialle
Perussuomalaisten puheenjohtajaksi viikonloppuna ehdolla oleva Arto Luukkanen ei halua ministeriksi, mutta puolueensa poliittisen olemuksen hän laittaisi uusiksi.
Entinen puoluesihteeri haastoi puheenjohtaja Riikka Purran, kun tämä päätti kuitata EU:n Safe-instrumentin eli yhteisvelan puolustushankinnoissa. Luukkanen ei hyväksy asiaa ollenkaan.
– Kun kamelin selkä katkeaa, siinä on paljon taakkaa. Ja sitten tulee se ruohonkorsi, joka katkaisee sen, hän luonnehtii ratkaisuaan Suomenmaalle.
Jos Luukkanen tulisi valituksi lauantaina Lahden puoluekokouksessa käytävässä vaalissa, puolueen hallitustaival kuitenkin jatkuisi, kuten myös Purran ministeripesti.
– En ole sitä mieltä, että hallitus pitäisi kaataa. Enkä ole pyrkimässä ministeriksi, ihan vilpittömästi lähdin tähän, koska huolenani on puolueen surkea kannatus ja sitten se ihan inhimillinenkin puoli, että Riikka Purra on samaan aikaan ministeri ja puoluejohtaja.
Luukkanen uskoo, että puoluetta voi johtaa myös ministeriryhmän ulkopuolelta. Hän muistuttaa, että 1990-luvun suuren laman aikana valtiovarainministeri Iiro Viinanen teki valtavan työn ja pelasti Suomen.
– Hän oli kokoomuslainen ministeri, mutta ei puoluejohtaja. Et voi tehdä kahta vaativaa työtä hyvin, että toinen ei kärsisi.
Luukkanen uskoo, että yhteistyö Purran kanssa sujuisi hyvin puheenjohtajan vaihtuessakin, kuten se sujui hänen puoluesihteeriaikanaankin. Asioista pystytään puhumaan.
Luukkasta harmittaa se, miten perussuomalaiset on hallituksessa kuitannut kokoomuslaista politiikkaa, esimerkkinä ay-liikkeen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen.
– Tässä on se ongelma.
Luukkanen muistuttaa, että verovähennysoikeus ideoitiin aikanaan valtakunnansovittelija Keijo Liinamaan, STK:n puheenjohtajan Päiviö Hetemäen, SAK:n puheenjohtajan Niilo Hämäläisen ja presidentti Urho Kekkosen kesken. Ajatuksena oli saada vieras raha pois ay-liikkeestä ja stabiloida siten suomalaista yhteiskuntaa.
– Ja silloin kun se aikanaan hyväksyttiin, sillä oli ihan positiivinen vaikutus.
Luukkasen mukaan nykyisessä hallituksessa kokoomuksella on ollut paljon ideologista halua määritellä ay-liike haittaorganisaatioksi.
– Mielestäni se ei ole sitä. Sitä tarvitaan tässä yhteiskunnassa, hän painottaa.
– Hallituksessa pitäisi näkyä paremmin perussuomalaisten kädenjälki. Että ei olla vain niin kuin kokoomus 2.0 tai kokoomuksen roskalava, hän summaa.
Vaikka perussuomalaisten kannatus on tullut hallituksessa kokoomuksen kumppanina lujaa alas, Luukkanen uskoo puolueen pysyvän koossa.
– Sitä, että joku lähtisi ikään kuin marssimaan ulos, tai eduskuntaryhmä jakaantuisi, en usko tapahtuvan.
Jos puolue jatkaa kuitenkin nykyisellä linjallaan, eikä mitään tehdä, Luukkasen skenaario on synkkä: samaan sarjaan putoaminen RKP:n kanssa.
– Kymmenen kansanedustajaa. Ja sitten seuraa pitkä, pitkä aika, jolloin ollaan siellä erämaassa.
Pitkän linjan yliopistomiehellä Luukkasella on maine suorasukaisena ja räväkkänä sanankäyttäjänä. Nyt langan päässä tuntuu olevan kuitenkin suorastaan korostetun maltillinen poliitikko. Puheessa toistuvat sanat yhteistyö, yhtenäisyys ja sopiminen.
Viime eduskuntavaaleissa Luukkanen suututti raskaan vaalitappion nielemään joutuneet keskustalaiset puhumalla voitonjuhlissa keskustalle annetusta coup de gracesta, armonlaukauksesta.
Luukkanen sanoo nyt puhuneensa varomattomasti ja tarkoittaneensa äänestäjien antamaa armoniskua. Sen taustalla oli Luukkasen mukaan se, että keskusta ei enää oikein tiennyt, mikä sen oikea identiteetti on.
– Ja sama on nyt perussuomalaisilla, jos meillä ei ole sitä identiteettiä. Kun tässä maassa ei voi olla kahta kokoomusta, niin mitä me sitten ollaan?
Luukkasen mielestä perussuomalaisten pitää olla avoimesti köyhän, tavallisen duunarin tai kovilla olevan yrittäjän puolella.
– Kuljetaan heidän kanssaan, eikä mennä siihen kokoomuskuplaan, että kaikki pois, leikataan pois, ja sillä lailla syntyy hyvä valtio, kun se ei ole missään sitten mukana.
Perussuomalaisten kehnoon tulokseen kevään alue- ja kuntavaaleissa oli ex-puoluesihteerin mukaan useampiakin syitä. Viestintä oli kehnoa ja ehdokasasettelu epäonnistui.
– Puoluekoneiston ja puoluetoimiston oikeastaan tärkein tehtävä on saada listat täyteen aina. Ilman sitä ei vaaleja voiteta.
Kannatuskadon myötä perussuomalaisten tyytymättömyys tilanteeseen on alkanut nousta pintaan. Luukkanen epäilee nykyisen puoluejohdon eläneen tietyllä tapaa kuplassa.
– Sen, joka on vallassa, pitäisi hyvin uteliaasti katsoa ajan merkkejä, eikä olla riippuvainen siitä lähipiirin suitsuttamisesta, hän opastaa.
Luukkanen ei usko, että Lahden kokouksessa nähdään tilanteesta huolimatta ylimääräistä dramatiikkaa Jyväskylän kuuluisan vuoden 2017 puoluekokouksen tapaan. Jussi Halla-ahon valinta puolueen johtoon toi tuolloin puolueelle lähtöpassit Juha Sipilän (kesk.) hallituksesta ja jakoi eduskuntaryhmän kahtia.
– Kenelläkään ei ole intressissä hajottaa mitään. Intressissä on vain kysyä jäseniltä, minnepäin mennään ja kuka laitetaan johtoon. Ei ole tämmöisiä junttaorganisaatioita, ainakaan minä en ole huomannut, että niitä olisi, Luukkanen vakuuttaa.
Sanottavaa perussuomalaisilla kokousedustajilla puolueen tilasta ja valinnoista varmasti on.
– Kun ne tulevat perjantai-iltana hotelleihin, siellä auloissa juttu käy, Luukkanen arvioi.