Puolustusmenojen pitäisi perustua tarpeeseen, katsoo vasemmistoliitto – puolue ei hyväksy prosenttipohjaista nostoa
Vasemmistoliitto ei hyväksy kaavailtua puolustusmenojen nostamista jopa viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Puolustusselontekoon vastalauseen jättäneen vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen sanoi puolustusselonteon palautekeskustelussa, että vasemmistoliitto ei voi sitoutua korkeisiin prosenttipohjaisiin puolustusmenotavoitteisiin.
– Puolustusmenoja pitäisi ohjata tarve, eivät prosentit, Sarkkinen näki.
Sarkkinen avasi puolueensa lähestymistapaa puolustuskysymyksiin ja totesi vasemmistoliiton hyväksyneen investointitarpeet, joita Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut.
– Samoin hyväksymme esimerkiksi tulevat tarpeenmukaiset investoinnit maavoimiin. Näemme tarpeen vahvistaa Euroopan omaa puolustusta, sillä USA:n apuun ei voi luottaa.
Hallituksen hyväksymä viiden prosentin menotasotavoite suhteessa bruttokansantuotteeseen tarkoittaa Sarkkisen mukaan kuitenkin valtavia miljardimääriä.
– Se tarkoittaa nykyisen noin kuuden ja puolen miljardin menotason nostoa noin 16 miljardiin. Eli on kysyttävä, mistä rahat. Jos miljardit leikataan peruspalveluista, emme enää voi puhua Suomesta hyvinvointivaltiona, hän varoitti.
Sarkkisen mukaan Nato-tavoitteen jakautuminen 3,5- plus 1,5 ‑mallilla voi toki helpottaa tavoitteen saavuttamista, mikäli mitä vain normaalimenoja voidaan laskea osaksi yhden ja puolen tavoitetta.
– Me emme kuitenkaan vielä tiedä, mitä siihen lasketaan. Emme siis tarkasti tiedä, mihin viiden prosentin tavoite meidät sitoo tulevaisuudessa.
Sarkkinen huomautti, että bruttokansantuotteen kokoon sidottu menotasotavoite tarkoittaa, että puolustukseen käytettävä rahamäärä kasvaa talouden kasvaessa.
– Eli talouden kasvaessa puolustuseuroja on lisättävä, jotta prosentti pysyy edes ennallaan eikä laske. Mitä enemmän talous kasvaa, sitä enemmän euroja puolustus taas nielee.
Talouskasvu ei Sarkkisen mukaan siten auta rahoittamaan bkt:hen sidottua puolustusmenotavoitetta, vaan menot on rahoitettava joko korottamalla veroja, leikkaamalla muualta tai ottamalla lisävelkaa.
Sarkkisen mukaan bruttokansantuotteeseen sidottu menotasotavoite on myös huono mittari, eikä tarkoita automaattisesti parempaa puolustuskykyä.
– Esimerkiksi taantumassa yksityisen kulutuksen supistuessa puolustusmenoprosentti kasvaa, vaikka puolustukseen ei käytettäisi euroakaan lisää rahaa.
Auki oleva piikki voi johtaa Sarkkisen mukaan myös tehottomaan rahankäyttöön ja laskun käymiseen kalliiksi veronmaksajille.
– On myös ongelmallista, mikäli puolustustarvikkeiden hinta nousee, jos kaikki ovat samaan aikaan kaupoilla. Tämä voi johtaa siihen, että enemmällä rahalla saadaan vähemmän.
Sarkkisen mukaan puolustukseen käytettävät rahat elvyttävät heikosti kansantaloutta, osin koska materiaalia ostetaan paljolti ulkomailta.
– Suomi siis köyhtyy, mitä enemmän puolustusmateriaalia ostetaan ulkomailta.
Tilannetta voi Sarkkisen mukaan toki osin parantaa suosimalla kotimaista puolustusteollisuutta, jolloin raha jää kotimaahan. Puolustus ei ole kuitenkaan kovin tuottava investointikohde.
– Jos esimerkiksi leikataan koulutuksesta puolustusmenojen rahoittamiseksi, heikentää se talouden tuottavuutta, kasvua ja hyvinvointia. Näin ollen puolustukseen ei kannata käyttää enempää rahaa kuin on välttämätöntä, aivan tarpeellista, ja prosenttitarkastelu ei huomioi välttämättömyyttä, hän näki.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kiisti näkemykset siitä, että prosenttitavoite olisi vain hihasta ravistettu. Taustalla on hänen mukaansa rationaalista, tarveperusteista suunnittelua.
Häkkänen sanoi, että pari kolme vuotta kestäneen suunnitteluprosessin kautta on saatu kokoon suorituskykyvaatimukset joka maalle, mitä kalustoa ja joukkoja kunkin maan pitää hankkia, “että porukalla voidaan puolustautua, jos naapuri tulee”.
– Sen tarveperustaisen suunnittelun hintalappu keskimäärin on 3,7 prosenttia, ja nyt Rutten kompromissiesitys on 3,5 prosenttia, eli vähän matalampi.
Häkkäsen mukaan paketissa on kovia puolustusmenoja ja puolustusta tukevia menoja kuten sotilaallista liikkuvuutta, lääkintähuoltoa, huoltovarmuutta ja kyberpuolustusta. Näin varmistetaan esimerkiksi, että sillat kestävät panssarivaunuja eivätkä ne putoa jokeen, puolustusministeri selvitti.